Vesitilanne on muuttunut parin kuukauden aikana. Kuivuus on väistynyt runsaiden sateiden myötä.

Rautavesi ja Kulovesi kuuluvat suuriin säännösteltyihin järviin. Vesitilanteen muuttuminen näkyy niissä juoksutusten lisääntymisenä.

“Näiden suurten säännösteltyjen järvien vedet virtaavat Kokemäenjokeen, jonka virtaama on kasvanut Tyrväällä kolminkertaiseksi parissa viikossa”, kertoo vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kokemäenjoessa suuri virtaama yhdistettynä ensi viikolle ennustettuihin pakkasiin lisää hyydetulvariskiä. Hyyde tai suppo on joen pohjakiviin ja rakenteisiin kertyvää jäätä. Se aiheuttaa padotusta ja voi johtaa tulviin.

Huittinen on tulvariskialueella Kokemäenjoen keskiosalla. “Hyyde voi nostaa vedenkorkeuksia merkittävästi ja aiheuttaa tulvavahinkoja”, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Huittisissa esimerkiksi vesi pääsi viime vuoden tammi-helmikuussa useisiin vapaa-ajan asuntoihin. “Asuinrakennusten kastumisilta vältyttiin täpärästi”, Triipponen muistaa.

Kokemäenjoen hyydetulvaa voidaan ehkäistä rajoittamalla juoksutuksia Pirkanmaan säännöstellyistä järvistä, kun veden lämpötila laskee pakkasten myötä lähelle nollaa. Pienet juoksutukset mahdollistavat jääkannen syntymisen, mikä estää tehokkaasti hyyteen muodostumista. Juoksutukset ja niiden rajoitukset tulee tehdä oikea-aikaisesti, minkä vuoksi yhteistyö säännöstelijöiden kesken on erittäin tärkeää.

“Varautuminen talven hyydetulviin aloitetaan juoksuttamalla vettä jo lokakuun lopusta lähtien vesitilanteesta riippuen. Vedenkorkeuksien nousua pyritään hillitsemään ja loppuvuotta kohti laskemaan, jotta tarpeen tullen voidaan rajoittaa juoksutuksia Kokemäenjokeen”, sanoo johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Hyyteen muodostuminen on viime vuosina lisääntynyt Kokemäenjoessa. Tämä johtuu talvivirtaamien kasvusta.