Joenpinta tulvakorkeuksissa – “Veneellä vai autolla liikkeelle?” miettii Lauhassa asuva Atri

Maanantaina aamulla Kokemäenjoki oli levittäytynyt laajoille peltoalueille Karhieniemellä.

Korkeiden hankien ja nietosten sijaan Huittisissa katsellaan tänä jouluna poikkeuksellisen korkealla olevaa vedenpintaa.

Aatonaattoaamuna, Alueviestin lähtiessä painoon vedenpinta oli Kokemäenjoessa tulvakorkeuksissa. Syyrensuun kohdalla Huittisissa oleva mittauspiste osoitti vedenkorkeudeksi 43,65 metriä, kun tulvaraja kulkee 43,50 metrissä.
Korkeimmillaan vesi oli sunnuntaina, kun mittari osoitti 43,77 metriä.

Lauhassa, Loimijoen rannassa asuva Atri Savolainen on seurannut vedenkorkeutta kotipihastaan jo 70 vuoden ajan.

Tulvat eivät Lauhassa, Kokemäenjoen ja Loimijoen risteyskohdassa ole harvinaisia, mutta ajankohta on Savolaisen mukaan poikkeuksellinen.

”Kevättulvia täällä on ollut aina ja toisinaan myös syystulvia, mutta nämä talvitulvat ovat selvästi 2000-luvulla yleistynyt ilmiö. Aiemmin vastaavia on ollut vuonna 2006 ja 2008, mutta aivan näin korkealla vesi ei niiden vuosien aikana tainnut olla.”

“Kylä muuttuu kohta järveksi”

Savolainen on saanut viime päivät jännittää, jatkaako vedenpinnan korkeus nousua ja valtaako vesi tiet.

”Aamulla ensimmäisenä olen katsonut, että vieläkö pääsee autolla vai pitääkö lähteä veneellä liikkeelle”, mies naurahtaa.

Aivan kokonaan vesi ei ole päässyt tietä tukkimaan, mutta Savolaisen mukaan suon puoleinen reuna Lauhantiestä on pitkältä matkalta veden peitossa.

”Sen verran tasaista aluetta tämä Lauha on, että koko kylä on muuttunut melkein yhdeksi järveksi.”

Sunnuntaina vesi lähti laskuun, mutta mikäli vedenpinta kääntyy uudestaan nousuun, on Lauhassa syytä kaivaa veneet esille.

”Onneksi ensi viikolle on luvattu kylmempää, se helpottaa tilannetta”, Savolainen tietää.

Missä viipyy Säpilänniemen kanava?

Yksi syy Kokemäenjoen vedenkorkeuden nousemiseen on Kokemäellä sijaitseva Säpilänniemi, josta vesi ei pääse virtaamaan riittävän tehokkaasti.

Niemeen on pitkään suunniteltu oikaisukanavaa juuri tulvien ehkäisemiseksi.

”Sitä ei vaan taida ainakaan minun elinikäni aikana tulla. Muistan, että asiasta puhuttiin jo silloin kuin olin nuori, eikä vielä ole alkanut tapahtua”, Savolainen harmittelee.

Usein toistuneet tulvat ovat vaatineetkin Savolaisen tekemään muita ratkaisuja vahinkojen ehkäisemiseksi.

”Kellareissa on ollut jo vuosia pumput, sillä muuten ne olisivat jatkuvasti täynnä. Talo sentään sijaitsee sen verran korkealla törmällä, että Lauttakyläkin taitaa hukkua ennen kuin se.”

Jätä kommentti