Ennen kuin Jenni Rajahalme aloittaa luentonsa milleniaaleista ja muista sukupolvista, hän tekee kuulijoiden kanssa herrasmiessopimuksen, ettei loukkaannuta. Puhuessaan siitä, millaisia eri sukupolvet ovat työelämässä, Rajahalmeella on tapana vähän kärjistää.

Milleniaaleista puhumisesta on tullut Rajahalmeelle elämäntehtävä.

”Työelämä muuttuu ja kaikki reagoivat muutokseen eri tavalla. Osa ei halua kuullakaan koko asiasta ja osa riemuitsee ääneen. Maailmaa ei kuitenkaan voi pysäyttää”, hän muistuttaa.

Rajahalme on huomannut, että sukupolvilla todellakin on eroja. Eikä se ole ihme, sillä tämän päivän nuoret ovat syntyneet täysin erilaiseen maailmaan, mitä ikäluokat sota-aikana.

”Kahta ensimmäistä sukupolvea meidän on kiittäminen vapaudesta, silloin synnyttiin sodan keskelle. Henkilökohtainen vastuunkanto oli valtavaa ja ihmiset pitivät toisistaan huolta”, Rajahalme tietää.

Näistä ikäluokista kasvoi nöyriä selviytyjiä, jotka eivät liiemmin puhuneet. Sen jälkeen tulivat Suomen suurimmat, sodan jälkeiset ikäluokat, jotka alkoivat puhua tasa-arvosta ja rakentaa yhteiskuntaa. Heidän ansiotaan ovat muun muassa koulutus- ja talousjärjestelmä.

”Sotien jälkeen kaikesta oli pula, paitsi työstä. Tälle sukupolvelle ei olisi tullut mieleenkään valittaa työstä”, Rajahalme sanoo.

“Milleniaaleista voi tulla mitä vaan”

Nyt työelämän ovat valloittamassa milleniaalit, 80-luvun ja vuosituhannen vaihteen välillä syntyneet ikäluokat.

”Tämä on ensimmäinen sukupolvi, jolle on sanottu, että heistä voi tulla mitä vaan. Meille on muodostunut kokonainen sukupolvi, joka haluaa kaiken, mutta ei pysty erittelemään mitä se on. He ovat keksineet somen ja haluavat kaikessa avoimuutta ja vuorovaikutusta”, Rajahalme kertoo.

Kun X-sukupolven edustajat miettivät työelämään siirtyessään, että yleistyykö sähköposti niin paljon, että sen käyttö kannattaa opetella, milleniaalit häviävät uusiin sovelluksiin samalla hetkellä kun mummo liittyy Facebookiin.

”Milleniaalit haluavat olla päättämättömiä. Heille omistaminen ei ole tärkeää, vaan kaikki on vain lainassa. Raha ei merkitse samalla tavalla kuin aiemmille sukupolville.”

2000-luvun lapset ovat syntyneet teknologiseen maailmaan, jossa kaikki tieto on saatavilla heti.

”Ennen jostain asiasta saateltiin väitellä keittiön pöydän ääressä koko ilta. Nyt asian voi tarkistaa Googlesta sekunnissa. Ja tiedonhalua, sitä milleniaaleilla todellakin on.”

Kaikkia sukupolvia tarvitaan

Ennen työ määritteli ihmistä, ensimmäisenä mainittiin ammatti. Milleniaaleille vapaa-aika on tärkeämpää, nuorille merkitsee se, mitä ollaan työn ulkopuolella.

”Se onnellisuuden tavoittelu on ihailtavaa. Milleniaalit haluavat elää täyttä elämää. He saattavat lähteä talvella neljäksi kuukaudeksi surffaamaan, jos siltä tuntuu.”

Milleniaalit miettivät jatkuvasti, mitä haluavat ja tästä syystä asetelma on kääntynyt siihen, että työnantajan on tarjottava houkutteleva tarina itsestään. Rajahalme uskoo, että yksi tapa koukuttaa milleniaalit on merkityksellisyys.

”Milleniaalit ovat valmiita vaikka laskemaan palkkatoivettaan, jos kokevat työn merkitykselliseksi. He haluavat olla osa tarinaa ja tekemässä jotain hyvää.”

Milleniaalien heikkous ja suuri haaste on pelko epäonnistumisesta.

”Milleniaalille sopiva ajatus on, että hän tekee päätöksiä, joista joku muu kantaa vastuun. Silloin ollaan ytimessä. Näinhän se työpaikalla usein meneekin, mutta se on milleniaalille tärkeä kertoa.”

Rajahalme korostaa, että kaikkia sukupolvia tarvitaan ja nuorissa on jotain sellaista, että heistä saadaan tulevaisuudessa loistavia työntekijöitä.

”Meillä on käsissämme jotain sellaista, joilla tie tähtiin on auki. Meidän pitää vain osata käsitellä heitä oikein.”

Rajahalme luennoi Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston ja Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hankkeen järjestämässä Yhteistyöllä ammattiin -tapahtumassa.

Koko jutun voit lukea keskiviikkona ilmestyneestä Alueviestistä.