Huittislaisäidit kritisoivat alkavaa lähiopetusta: ”Parilla viikolla ei saavuteta mitään, mutta saadaan aikaan hirveä härdelli”

Aallon perheessä etäkoulua on käyty mahdollisimman paljon ulkona.

Hallitus ilmoitti viime viikolla, että peruskoulut palaavat lähiopetukseen toukokuun kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Ilmoitus herätti paljon ristiriitaisia tunteita. Aiheesta älähtivät monet opettajat, mutta myös useampi vanhempi oli päätöksestä eri mieltä.

Huittislaiset äidit Pirita Aalto-Aaltonen ja Anitta Routakangas tekivät välittömästi päätöksen, etteivät heidän lapsensa osallistu lähiopetukseen enää tänä keväänä.

Routakankaan 9. luokkaa käyvä tytär Aada osallistuu opetukseen älyllisen kehitysvammansa vuoksi EHA 1 -ryhmässä. Routakangas ei koe, että kahden viikon lähiopetusjaksosta olisi tyttärelle merkittävää pedagogista hyötyä, minkä vuoksi hän pitää Aadan osallistumista lähiopetukseen turhana riskinä.

”Aada tarvitsee koulussa vähintään yhden ihmisen resurssin ja suurimman osan koulupäivästä oman opetustilan. Koemme, että kyseisille resursseille on koululla parempaa käyttöä”, hän lisää.

Aalto-Aaltosen taloudessa peruskoulua käy kaksi yläkouluikäistä ja yksi alakoululainen, lisäksi perheessä on esikoululainen. Myös heidän pysymisensä kotiopetuksessa loppukevään ajan oli perheenäidille selvä ratkaisu. Päätökseen vaikuttaa se, että perheessä on riskiryhmään kuuluvia.

”Mieheni sairastaa diabetesta ja minä itse astmaa, olemme olleet omaehtoisessa karanteenissa siitä asti, kun koulut laitettiin kiinni. En näe mitään järkevää syytä laittaa lapsia kahdeksi viikoksi kouluun läheisteni terveyden vaarantamisen uhalla.”

Routakangas kertoo ilmoittaneensa jo ennen hallituksen päätöstä, ettei Aada osallistu enää tämän kevään aikana lähiopetukseen.

”Jos erityinen syy poissaoloon vaaditaan, niin sitten anomme lomaa.”

Aalto-Aaltoset hakivat lomaa heti viime viikolla riskiryhmiin vedoten.

”Yläkoulusta loma on jo myönnetty.”

9. luokkalainen Aada Routakangas on ennättänyt keskittyä etäkoulun aikana muun muassa luonnon tarkkailuun kiikareilla.

Sekä Aalto-Aaltonen että Routakangas kokevat kahden viikon lähiopetusjakson turhan lyhyeksi ajaksi sen vaatimien järjestelyiden vuoksi.

”Parilla viikolla ei saavuteta mitään, mutta saadaan aikaan hirveä härdelli. Kokoontumisrajoituksia höllennettiin ja harrastuspaikat avautuvat, joten koulua ei tarvita sosiaaliseksi kohtaamispaikaksi kavereiden kanssa”, Routakangas toteaa.

Äidit kyseenalaistavat, ehtiikö normaali koulurytmi edes käynnistyä kahdessa viikossa. Routakankaan mukaan varsinkin erityisryhmien kohdalla kaksi viikkoa menee pelkästään päivärytmiä opetellessa.

”Aadalle on erittäin tärkeää tarkka päivästruktuuri, jonka opettelu muutostilanteessa vie aina useita päiviä. Parin viikon aikana koulu ei siis ehtisi Aadan näkökulmasta edes oikein alkaa ennen kuin pitäisi aloittaa taas uusi päiväjärjestys loman alkaessa.”

”Kaikkien koululaisten olisi pitänyt jatkaa etäkoulua loppukevät. Koko aiemmalta karanteenilta menee pohja, kun lapset nyt laitetaan mahdollisesti tartuttamaan virus toisilleen”, Aalto-Aaltonen ihmettelee.

Huittisten kaupungin järjestämä etäopetus ja opettajien työpanos saavat Aalto-Aaltoselta kiitosta.

”Etäopetus on toiminut erittäin hyvin ja jopa esikoululaiselle on saatu kotiin sopivia tehtäviä”, hän kehuu.

Vaikka opettajana toimiminen on ollut ajoittain raskasta ja haasteellista, näkee Aalto-Aaltonen asiassa myös paljon positiivisia puolia.

”Etäkouluaika on lähentänyt meitä perheenjäseniä. Olemme ulkoilleet paljon ja löytäneet geokätköilystä yhteisen harrastuksen.”

Routakankaille etäkouluaika on antanut hyvän mahdollisuuden keskittyä elämän perusasioiden opetteluun.

”Juuri siihen samaan, mihin Aadan mahdollinen jatko-opiskelukin keskittyy”, Routakangas sanoo.

Jätä kommentti