Kiikoisten Marjamäensuon ympäristölupahakemusta vaaditaan hylättäväksi

Marjamäensuon nykyistä turpeenottoaluetta. Kuva: Elena Sattilainen / Sastamalan ympäristöyhdistys.

Noin viiden kilometrin päässä Kiikoisten keskustasta sijaitsevan Marjamäensuon ympäristölupahakemusta vaaditaan hylättäväksi. Siellä on harjoitettu turpeenottoa hieman alle 10 hehtaariin alueella noin viisi vuotta. Nyt yrittäjä haluaa laajentaa ottoaluetta yli kaksinkertaiseksi ja siksi ympäristöluvan hakeminen tuli vireille helmikuussa vuosi sitten.

Muistutuksia lupahakemukseen tehtiin kaksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Toisen tekivät Kiikoisissa asuvat henkilöt ja kesäasukkaat. Allekirjoittajia oli 41. Toisen muistutuksen tekivät yhdessä Sastamalan ympäristöyhdistys sekä Pirkanmaan ja Satakunnan luonnonsuojelupiirit.

”Laaja turpeenotto tuo humusta ja muuta kuormitusta Kiikoisjärveen. Otto vaikuttaa myös Kiikoisjokeen, Piilijokeen ja sitä kautta aina Sääksjärveen saakka”, toteaa kiikoislaisten muistutushankkeen vetäjä Tapani Huhdanmäki.

Hän huomauttaa, että hakemus vaillinainen. Esimerkiksi välttämättömiä ympäristöselvityksiä ja vaikutusarvioita ei ole tehty.

”Vaadimme, että lupahakemus hylätään. Jos lupa kuitenkin myönnetään, niin haitat on korvattava täysimääräisesti ja kompensoitava vesien tilaa parantavilla toimenpiteillä”, huomauttaa Huhdanmäki.

Haittaa aiheutuu muun muassa kalastolle, muulle eliöstölle sekä vesien virkistyskäytölle. Muistutuksen mukaan turvetuotantohanke vaarantaa vesipolitiikan puitedirektiivin hyvän ekologisen tilan saavuttamisen etenkin Kiikoisjärvessä.

Soilla arvoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Toisessa muistutuksessa huomautetaan muun muassa soiden arvosta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muistutuksessa kerrotaan myös, kuinka vähän turpeenpoltto tuottaa energiaa.

”Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että turpeenpolton ilmastoa lämmittävät päästöt ovat kaksinkertaiset verrattuna sen tuottamaan energiaosuuteen. Turpeella tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä”, muistuttaa Sastamalan ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Elena Sattilainen.

Hän huomauttaa turpeennoston aiheuttavan myös muita ongelmia.

”Nostaminen ja soiden ojittaminen kuormittavat vesistöjä. Soilta huuhtoutuu aina veden mukana jonkin verran ravinteita, kiintoainesta, humusta ja rautaa. Tämä kiihdyttää vesistöjen rehevöitymistä.”

Kyse politiikasta?

Marjamäensuolla turvetta nostava kankaanpääläinen Kari Puisto hieman kummastelee syntynyttä tilannetta. Ympäristöluvan haku tuli eteen, kun hän haluaa lisätä ottoaluetta alle 10 hehtaarista hieman yli 20 hehtaariin.

”Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä ja muistutuksien tekoon. Niiden pitäisi kuitenkin perustua faktoihin. Suolta tulevat vedet suodatetaan, joten ravinnekuormitus ei ole kovin suuri.”

Puisto myös ihmettelee, miksi juuri hänen lupahakemuksensa on herättänyt närää.

”Runsaan kilometrin päässä harjoitetaan myös turpeenottoa. Kun yrittäjä haki lupaa, niin muistutuksia ei tehty. Onkohan kyseessä politiikka?”

Naapurisuolla Lauhannevalla turvetta nostaa kiikoislainen maatalousyrittäjä Marko Suoniemi. Hän on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sastamalassa.

”Vähän ihmetyttää nuo muistutukset. Nykyisin lupaehdot ovat niin tiukkoja, että turpeenottoalueilta tulevat vedet ovat kohtuullisen puhtaita. Minusta muistutuksissa ei ole kysymys politiikasta vaan jostakin muusta”, toteaa Suoniemi.

Poimintoja