Maan hallitus esittää muutosta jätelakiin niin, että kunnalliset jäteyhtiöt saisivat monopolin kilpailuttaa ja valita jätteiden kuljettajat. Suomen Yrittäjät ja Kuljetus ja logistiikka SKAL ovat ärähtäneet. Niiden mukaan vaarassa on satojen yritysten toiminta ja tuhannet työpaikat.
Tällä hetkellä noin puolet Suomen kunnista on päättänyt, että asukkaat voivat vapaasti valita kuka kiinteätä sekajätettä kuljettaa. Reilusti yli puolet kunnista toteuttaa valinnanvapautta lietejätteiden ja pakkausjätteiden kuljetuksissa.
Sastamalassa Kiikoisten, Vammalan ja Äetsän alueilla jätteiden kuljetuksessa on valinnanvapaus. Nämä kolme aluetta kuuluvat Loimi-Hämeen Jätehuollon piiriin.
Suodenniemen ja Mouhijärven alueilla jätteiden kuljetuksen hoitaa keskitetysti Pirkanmaan Jätehuolto, eli asukkaalla ei ole valinnanvapautta.
“Nykyinen systeemi on hyvä”
Sastamalassa suurelta osin jätteiden kuljetusta hoitavat Kuljetusliike Finska ja Vammalan Hyötykeräys. Kuljetusliike Finskan toimitusjohtaja Timo Finska tyrmää esityksen.
”Täysin käsittämätöntä, että voisi tulla sellainen laki, joka ottaa työt pois. Ja sitten joutuisimme hakemaan sitä uudelleen kilpailutuksen kautta. Kyllä nykyinen Vammalan, Kiikoisten ja Äetsän systeemi on hyvä.”
Vammalan Hyötykeräyksen toimitusjohtaja Lauri Jokinen on samoilla linjoilla Finskan kanssa.
”Kyllä valinnanvapaus on hyvä. Paikalliset yritykset ovat innovatiivisia ja kehittäneet jätteiden keräilyä ja kierrätystä. Nykyjärjestelmää pidetään kalliina, mutta kyse on siitä, että Loimi-Hämeen Jätehuollon käsittelymaksut ovat korkeampia kuin Pirkanmaan Jätehuollon.”
Yleisesti hallituksen esitystä luonnehditaan iskuksi vasten pk-yritysten kasvoja.
”Yleensä pienillä paikkakunnilla toimivat pienet yritykset. Jos niiltä loppuvat työt, niin veroeurot eivät jää paikkakunnalle”, toteavat sekä Jokinen että Finska.
Satonen äänestäisi vastaan
Hallituksen esitys on lausuntokierroksella. Vireillä oleva muutos sisältyy EU:n jätesäädöskokonaisuuteen. Tavoitteena on jätteiden kierrätyksen lisääminen. EU-sääntely ei kuitenkaan edellytä kuljetusjärjestelmien muutosta.
Sastamalalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok) on lähtökohtaisesti hallituksen esitystä vastaan.
”Esitys on minusta lausuntokierroksella, joten ei ilmeisesti ole vielä lopullinen esitys. Jos kierroksella oleva muutosesitys tulee sinällään eduskuntaan äänestän vastaan ja veikkaan, että niin tekevät muutkin kokoomuslaiset kansanedustajat.”
Satosen mukaan etenkin vihreät ovat sitä mieltä, että täysin kuntien jäteyhtiöitten kautta hoidettu jätteiden kuljetus on tehokkaampaa ja edistää kierrätystä.
”Siitä pitäisi olla selkeätä näyttöä. Minusta esimerkiksi sastamalalaiset yritykset ovat kehittäneet ketterästi palvelujaan tehokkaan kierrätyksen suuntaan.”
Jos esitys menisi läpi, niin Satonen arvelee, että sadat pienet yritykset lopettavat ja menetetään tuhansia työpaikkoja.
”On myös niin, että jos esimerkiksi Pirkanmaalla kilpailutettaisiin koko maakunta, tai joitakin osia, niin pienten on vaikea pärjätä. Ja vaikka pärjäisi, niin kuinka käy yritystoiminnan kehittämisen, kun yritetään vain kuljettaa mahdollisimman halvalla, kuinka joku muu ohjeistaa”, miettii Satonen.
Rauhallisuutta nyt. Hallitus on esittämässä lakia, joka perustuu samanlaiseen malliin, mikä on käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomen vanhan jätehuoltolain mukaan jätteiden kuljetus olisi pitänyt hoitaa ensisijaisesti kuntien järjestämänä. Jätekuljetukset on ollut mahdollista järjestää myös niin, että kotitaloudet kilpailuttavat kuljetuksensa itse, mikäli kunta on näin päättänyt. Sastamalassa enemmistö päättäjistä on ollut tämän toissijaisen mallin kannalla.
Pelko töiden vähenemisestä on perusteeton. Parin vuoden kuluttua tulee lisää keräysvelvoitteita: biojäte, muovi-, metalli- ja kartonki on lajiteltava erikseen keräystä varten. Useissa kerrostaloissa nämä keräysastiat ovat jo käytössä, mutta velvoite laajenee pienempiinkin yksiköihin, joten kuljetukset käytännössä lisääntyvät. Satosen pelottelu tuhansien työpaikkojen menetyksestä on liioittelua ja työmäärän lisääntyessä jopa perusteetonta.
Lakiuudistuksen jälkeen vanha järjestelmä lakkautetaan ja siirrytään kuntien järjestämään jätteenkuljetukseen. Asiantuntijoiden mukaan vanha järjestelmä on ollut tehoton ja kallis. Kunnilla ei itsellään ole jätteenkuljetuksen edellyttämää kalustoa, joten kunnat kilpailuttavat kuljetukset. Kun suuremmat yksiköt järjestävät ja kilpailuttavat kuljetukset, ne tulevat tehokkaammin hoidetuksi ja asukkaille halvemmaksi. Kuljetusten suorittajiksi tulevat todennäköisesti samat kuljettajat kuin nykyisinkin. Asukkailta jää kilpailutuksen vaiva pois eikä heidän tarvitse suostua mahdollisiin alueellisesti muodostuneisiin monopolikuljetuksiin ja -hintoihin. Myös ympäristö kiittää, kun kuljetukset järjestetään reiteittäin järkevästi, eikä yksittäisten asukkaitten järjestäminä toisistaan irrallisina kuljetuksina.
Valinnanvapaus kuulostaa hienolta sanalta ja sitä semantiikkaa käytettiin Sipilän oikeistohallituksen aikana, kun tarkoituksena oli kaupallistaa julkinen terveydenhuolto yksityisille terveysfirmoille. Se hanke onneksi kariutui. Samaa semanttista valinnanvapauskikkailua jotkut yrittävät nyt vastustaessaan hallituksen esitystä jätteenkuljetuksesta. Toivottavasti maan hallitus pysyy asiassa yhtenäisenä.
Huhhuh, mitä soopaa – jopa vasurin mielipiteeksi!
Jos jätehuoltobisnes kilpailutetaan kunnan/jätehuoltoalueen laajuisina blokkeina, niin miten mahtaa yhden tai kahden auton pienten yritysten käydä siinä hommassa? Jotta voi tarjota noin suurta kokonaisuutta, niin kalustoa pitää olla paljon. Se taas tarkoittaa, että tarjouksen pystyvät jättämään vain suuret toimijat, joista osa lienee valtakunnan tasollakin toimivia.
Näinkö sosialistisen aatteen mukaan pitää toimia? Ilmeisesti kyllä.
Oikeistolainen yrittämiseen ja työntekoon perustuva elämänfilosofia ei kilpailunrajoittamista oikein ymmärrä.
Suuri yllätys ei ollut se, että Sipilän hallitus yritettiin saada tässäkin asiassa syylliseksi. Lieneekö syynä kateus, kun ko. hallitus sai Suomen hyvään nousuun ennen kuin Rinne sooloiluineen puuttui peliin ja alamäki alkoi . . .
Kirjoitat: “Oikeistolainen yrittämiseen ja työntekoon perustuva elämänfilosofia ei kilpailunrajoittamista oikein ymmärrä.”. Totta, miksi sitten valtion pitää puuttua vastikkeettomilla koronatuilla tähän kilpailun vapauteen? Nyt ei vahvojen, talousasiat osaavien yritysten sallita korvata huonoja yrityksiä. Yritykset haluavat vain nyppiä rusinat pullasta, tehdä tässä tapauksessa rahaa järjestelmästä, jossa kiinteistönomistajan on pakko ostaa palvelu. Ei kilpailu ole vapaata nytkään, varmasti ei PunkalaIaitumella toimiva yrittäjä lähde hakemaan kuormaa Sävistä. Alueet on siis jaettu ja taksat sitä kautta vähemmän kilpailun alla. Iso yritys pystyy vastaamaan koko kaupungin alueen palvelusta. ja taksat ovat harvempaan asutuilla alueilla siksi edullisemmat kuin pikkuyrittäjien alueellisissa monopoleissa.
Kun lähes jokaisessa kommentissasi kadehdit yrittäjiä, niin mikset itse ryhdy yrittäjäksi? Rahaa tulee ovista ja ikkunoista olemattomalla työpanoksella.
Tukia nostamalla saa vielä rehellisten ja köyhien duunariraukkojen veroina maksamat rahat itselleen.
”Oikeistolainen yrittämiseen ja työntekoon perustuva elämänfilosofia ei kilpailunrajoittamista oikein ymmärrä”, kirjoittaa Jerry. Samaan hengenvetoon hän ryhtyy luettelemaan esteitä ja ongelmia, joita kilpailuttamisesta saattaisi aiheutua. Vaatiiko sinun oikeistolainen ideologiasi, että kilpailuun osallistujat saavat olla vain pieniä yrityksiä? Eikö sinun ideologiassasi yritys saa kasvaa suureksi? Eikö markkinatalouden kannalta olekin tehokkainta hoitaa kuljetukset optimikokoisina ja antaa kuljetukset sellaisille yrityksille, joilla on resursseja järjestellä kuljetukset optimaalisella tavalla yritystalouden tai vaikkapa kansantalouden näkökulmasta?
Toisaalta kunnan kannattaa kilpailuttaa jätekuljetukset kunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla alueellisesti tai muilla järkevillä perusteilla hankintalain mukaisesti. Kunta ei kuitenkaan tarjouskilpailussa voi suunnata hankintoja kenellekään kuljettajalle tai yhtiölle. Pienet yritykset tai yksittäiset kuljettajat voivat halutessaan muodostaa yhteenliittymiä, jolloin niillä on mahdollista osallistua lähes mihin tahansa kilpailuun.
Tähän asiaan kuuluva pääkysymys kuuluu kuitenkin: Järjestetäänkö jätekuljetuksia kuntalaisten tarpeita varten vai yksityisten kuljetusyritysten business-tarpeita varten? Mitä mieltä olet Jerry?
Jos haluaa ymmärtää tahallaan väärin, niin minä en sille mitään voi.
Kilpailuttaminen pitää hoitaa niin, että se ei sulje pois pieniä eikä isoja yrityksiä.
Kovin on heikko ymmärrys liike-elämästä sinulla. Se on tietysti ymmärrettävää.
Mainitsemasi yhteenliittymät mm. ovat jo käytössä joillakin aloilla. Käytännössä niiden toimintaedellytykset ovat hankalasti luotavissa.
Olen tässä paasannut siitä, että kilpailuun osallistuminen on voitava mahdollistaa kaikille toimijoille. Se vastatkoon viimeiseen kysymykseesi De Facto.
“Kilpailuttaminen pitää hoitaa niin, että se ei sulje pois pieniä eikä isoja yrityksiä.” Tämä ei ole vapaata kilpailua, vaan kustannuksia nostavaa tehokkaan ja terveen yritystoiminnan suitsimista.
Onko tehokkaan ja terveen liiketoiminnan suitsimista se, että varmistaa kaikenlaisten yritysten voivan osallistua vapaaseen kilpailuun? Kyseessä lienee vasemmistolainen tulkinta markkinataloudesta. Se oikeastaan selvittääkin paljon . . .
Kun tarkastele jätelain uudistusta asiapohjalta, eikä pelkästään yhden yrittäjäryhmän kannalta katsottuna, saa toisenlaisen kuvan. Voi todeta, että jätteenkuljetus on vain pieni osa kokonaisuutta, joka liittyy laajempaan jätelain uudistukseen.
Ympäristöministeriö asetti 13.2.2019 (huom. Sipilän hallituskauden aikana) työryhmän valmistelemaan jätelain uudistamista. EU:n jätedirektiivin mukaan Suomen on nopeasti päästävä aivan uudelle tasolle yhdyskunta- ja pakkausjätteiden erilliskeräyksessä ja kierrätyksessä.
Lain vaikutuksia on lievennetty siirtymäaikojen avulla, huolehtimalla kuntien tasapuolisesta, pk-yritykset huomioivasta kilpailutuksesta erityisillä säännöksillä lakiin. Suomen Yrittäjät ja SKAL pelottelevat, että vaarassa on satojen yritysten toiminta ja tuhannet työpaikat. Lain vaikutuksesta kuitenkin tapahtuu päinvastoin. Kun kierrätys lisääntyy, myös jätteiden kuljetus ja sitä kautta työpaikat sekä kuljetus- että muulle jätealalle lisääntyvät. Ympäristöministeriön teettämän vaikutusarvion mukaan jopa satoja uusia työpaikkoja on arvioitu syntyvän lisääntyvän kierrätyksen takia. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä (puolet Suomen kunnista) on jo tässä kunnan kilpailutuksessa mukana.
Saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksessa järjestelmä säilyisi jokseenkin nykyisellään. Lietteiden kuljetuksissa kiinteistön haltija voi jatkossakin kilpailuttaa kuljetukset.
Kunnan järjestämässä kuljetuksessa asianmukaisella kilpailuttamisella voidaan maanlaajuisesti varmistaa yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä, edistää pienten ja keskisuurten yritysten menestymistä kilpailutuksissa ja helpottaa uusien yrittäjien pääsyä markkinoille. Tätä edistetään ehdotetulla jätelain säännöksellä (36 §), joka velvoittaa kunnan jakamaan jätteenkuljetusurakat osiin siten, että myös pk-yrittäjillä on mahdollisuus saada urakoita. Kuntien kilpailutus tuo myös etuja erityisesti pk-yrittäjille, kun kunta hoitaa urakoitsijan puolesta esimerkiksi neuvonnan, laskutuksen, perinnän ja ajolistojen tekemisen.
Tämä tiedoksi myös lehden raflaavia otsikoita ja juttuja rustaaville. Asiat voi helposti tarkistaa esim. ympäristöministeriön sivuilta.
Toimituksen toivoisi perehtyvän myös itse lakiehdotukseen alkuperäisten lainvalmisteluasiakirjojen pohjalta eikä pelkästään yrittäjiltä saamansa materiaalin perusteella. Tämä yksipuolinen uutisointi käy ilmi myös päätoimittajan vastineesta eräälle nimimerkille (AV 20.5.). Lausunnolle lähetetty esitys ei ole ympäristöministeriön lähettämä, vaan hallituksen. Ihmetystä herättää myös se, että miten jätelain muuttaminen rajaisi markkinoita ja estäisi toimivaa kilpailua?
Jätelaissa määritellään kunnan velvollisuus järjestää jätteenkuljetus, mutta ei siellä sanota, että kunnan on itse suoritettava ne kuljetukset. Kuntien kilpailutukset ovat hankintalain mukaisesti avoimia kaikille hankintakriteerit täyttäville tarjoajille. Jätekuljetusten tasapuolisuuden turvaamiseksi lakiin ollaan sisällyttämässä velvoite käydä markkinavuoropuhelua alueen toiminnan harjoittajien kanssa ja kunnan on huolehdittava siitä, että palvelun tarjoajalle asetettavat ehdot ovat kohtuullisia ja palvelujen alue ja kesto määritellään sekä hankinnat ajoitetaan ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet päästä tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Jätekuljetukset on kilpailutettava osiin jaettuina siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tarjoajaksi. Jakamisvelvoitteesta voidaan poiketa vain erityisen painavista syistä.
Kumpi on parempi julkinen monopoli vai yksityinen monopoli? Vertailua voi mielessään harrastaa esim.: sähkönsiirto, autokatsastus, lannoitteiden yksityistäminen Norjaan, yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut jne.
Vielä toinen esimerkki: pitäisikö samalla Alueviestin logiikalla koululaiskuljetuksetkin järjestää niin, että oppilaiden vanhemmat itse ”omalla valinnanvapaudellaan” saisivat kilpailuttaa lastensa kuljetukset kouluun?
De Facto taisi (taas) eksyä johonkin muuhun kuin faktaan.
Yhtenä esimerkkinä on lista monopolialoista, joista vain yksi on monopoli – sähkönsiirto.
Muut ovat vapaan kilpailun alaisia – jopa kovan kilpailun.
Jerryllä näyttää olevan ongelmaa luetun ymmärtämisessä. Autokatsastus oli aikaisemmin valtion viranomaistoimintaa (monopoli). Sitten se yksityistettiin ja hinnat nousivat reippaasti. No siellä on vielä jonkinlaista “kilpailua”, mutta pahalta näyttää senkin alan keskittymiskehitys. Valtion lannoitetehdas myytiin yksityiselle Norjaan (lue ulkomaille). Kysy maanviljelijöiltä oliko hyvä? Sipilän oikeistohallitus aikoi kaupallistaa sote-palvelut, onneksi hanke ei toteutunut. Marinin hallituksen tavoitteena on pitää sote-palvelut julkisena palveluna. Hyvä!
Tunnut olevan vapaan kilpailun kannalla. Miksi et sitten kannata jätekuljetusten vapaata kilpailuttamista hallituksen esittämällä tavalla?
Minulla taitaa tosiaan olla ongelmaa luetun ymmärtämisessä.
Voisiko De Facto kuitenkin kertoa, että missä kohdassa olet kirjoittanut tarkoittavasi entisaikojen katsastustoimintaa? Listasit vain omasta mielestäsi monopoleja, muiden muassa katsastus, lannoitteiden valmistus ja yksittäiset sote-palvelut.
Kummalla lopulta on ymmärrysongelmia?
En minäkään pidä hyvänä Kemiran lannoitetuotannon myyntiä, mutta se ei silti tee asiasta monopolia.
Ilmeisesti olet sitä mieltä, että Sipilän hallitus oli vastuussa katsastustoiminnan huonosta laadusta aikoinaan valtion monopolin aikaan, kun kaikki muukin tuntuu olevan sen syytä?
Kuinkahan Suomi jaksaisi tällä hetkellä, jos edellinen hallitus ei olisi nostanut meitä suosta?
Nyt kelpaa vasureiden tuhlata ja jakaa rahaa vähän joka suuntaan, kun sitä hetken vielä ehkä riittää ja lisää tietysti lainataan surutta. Kyllähän sen velan sitten joku muu maksaa. Asiaan liittyen: miksi vasurit eivät koskaan osaa (=halua) kertoa kuinka heidän avomielinen rahanjakonsa oikein kustannetaan? Paitsi tietysti lainalla . . .
Ehkä ilmaisuni oli vähän vaikeaselkoinen. Vertailuni julkinen monopoli vs. yksityinen monopoli oli vastaus Alueviestin juttuun, jossa vertailtiin julkista ja yksityistä monopolia. Kun kirjoitin, että ” Vertailua voi mielessään harrastaa esim.: sähkönsiirto…”, tarjosin mietiskelyä yleisellä tasolla näiden kahden vaihtoehdon kesken. Esim. katsastustoimintaa pidän ennemminkin viranomaistoimintana kuin kaupallisena liiketoimintana.
Jos tarkoitat edellisellä hallituksella Sipilän hallitusta, niin ilmaisusi, että Sipilän hallitus olisi nostanut meidät suosta, on erittäin kyseenalainen. Millä tavoin Sipilän hallitus nosti meidät suosta? Viime vuosien suotuisan kehityksen pani alulle jo Sipilän hallitusta edeltänyt hallitus ja kansainväliset suhdanteet. Sipilän oikeistohallitus sen sijaan yritti panna köyhät kyykkyyn ja kurittaa työttömiä ja palkansaajia. Kysypä työttömiltä mitä iloa oli ns. aktiivimallista tai palkansaajilta kiky-sopimuksesta taikka eläkeläisiltä eläkkeiden jäädyttämisestä. Tämä lista olisi pitkä. Mitä uhrauksia tekivät hyväosaiset?
Puhutaan sitten omasta ilmaisustasi: ”tuhlata ja jakaa rahaa vähän joka suuntaan, kun sitä hetken vielä ehkä riittää ja lisää tietysti lainataan surutta. Kyllähän sen velan sitten joku muu maksaa.”
Näinhän siinä on vaara käydä, että joku muu sen velan sitten maksaa. Kun tämä koronakriisi alkoi, niin yhtäkkiä valtio osoittautuikin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Talouden syöksyessä ja konkurssiaallon uhatessa tarvitaankin vahvaa valtiota ja sen mahdollisuuksia ottaa kantaakseen syntynyttä jättimäistä talousriskiä. Pandemian viedessä asiakkaat ja tulot, harvempi enää julistaa jokaisen olevan oman onnensa seppä. Moni sellainenkin yrittäjä, joka tähän saakka on julistanut kevyen verotuksen ja ohuen valtion autuaaksitekevää voimaa, suorastaan huutaa nyt valtiolta apua. Tulee mieleen vanha sanonta voittojen yksityistämisestä ja tappioiden sosialisoimisesta.
Uskotko, että kun maksun aika tulee, niin ilmoittautuvatko maksajiksi ne samat avustuksia ja muita tukia saaneet, vai käykö niin, että ” Kyllähän sen velan sitten joku muu maksaa.”? Mitä itse luulet, mistä ne velan maksajat löytyvät?
Tuntuu siltä, että selvyyden vuoksi on paikallaan kerrata valtiontalouden pelisääntöjä ja toimintaa. En ole erityisasiantuntija, mutta tunnen perusperiaatteet.
Valtionvelan lyhentämiseen ja korkojen maksuun ei kysellä vapaaehtoisia, koska niitä tuskin löytyisi. Sen sijaan kyseiset menoerät rahoitetaan valtion budjetista – käytännössä siis verovaroista.
Tuloveron maksukaava on Suomessa progressiivinen, joten pienituloiset maksavat vähemmän ja suurituloiset enemmän. Sen lisäksi valtio kantaa monenmuunkinlaista veroa ja maksua. Esimerkiksi kiinteistövero, arvonlisävero, ajoneuvovero, jne. Näistäkin suuri osa lankeaa ymmärrettävästi muille kuin pienituloisille.
Edellä lyhyesti kuvattu osaltaan vastaa esittämääsi kysymykseen: ”Mitä itse luulet, mistä ne velan maksajat löytyvät?”
Lopuksi muistin virkistykseksi vielä mainitsen, että Rinteen/Marinin hallitus aloitti velan ottamisen heti valtaan astuttuaan – ei koronan takia, joista viimeinen tietysti on ymmärrettävä syy.