Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2019 metsähaketta vain 673 000 kuutiometriä. Määrä väheni edellisestä vuodesta lähes satatuhatta kuutiometriä. Valtakunnallisesti metsähakkeen käyttö kasvoi noin kaksi prosenttia.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä tähän saakka metsähakkeen käyttö Pirkanmaalla on ollut nousujohteista. Suurin syy metsähakkeen käytön vähenemiseen näinkin voimakkaasti johtuu muiden kiinteiden puupolttoaineiden määrän kasvusta.

Erityisesti kierrätyspuun käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa kasvoi voimakkaasti, lähes 60 000 kuutiometriä, ollen yhteensä 133 000 kuutiometriä. Lisäksi käytetään teollisuuden sivutuotepuuta, kuorta, purua, puutähdehaketta ja pellettiä. Pirkanmaan metsähakkeen määrä on kuitenkin kolmanneksi eniten maakunnista Suomessa.

Pirkanmaan laitosten käyttämä metsähake valmistettiin lähes kokonaan hakkuutähteistä ja pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului enää 37 000 kuutiometriä.

“Metsähakkeen käyttö uusiutuvana polttoaineena vähentää Pirkanmaan maakunnan laskennallisia hiilidioksidipäästöjä noin 350 000 tonnia, jos vertailupolttoaineena olisi esimerkiksi fossiilinen raskaspolttoöljy”, kertoo elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään Pirkanmaalla runsaasti myös maatilojen talouskeskuksissa ja pientaloissa, kaikkiaan noin 100 000 kuutiometriä.

“Ei pidä unohtaa myöskään Pirkanmaan huomattavaa pientalojen polttopuun käyttöä, joka on noin 0,6 miljoonaa kuutiota”, Lähteenmäki toteaa.

Sääolosuhteet vaikuttavat vuosittain puupolttoaineiden kysyntään. Lauhoina talvina puupolttoaineiden käyttö on jopa 10-20 prosenttia vähäisempää kuin pakkastalvina. Myös puupolttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky vaikuttavat niiden kulutukseen.

Tiedotteen luvut perustuvat Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan tilastotietoon.