PomiP:n kesällä ilmestynyt ep Hyvä Mies on kuin elämä. Välillä on vähän synkempiä jaksoja, mutta lopulta aika usein paistaa kuitenkin aurinko.

Hyvä Mies on pitkään musiikkia tehneen sastamalalaisen PomiP:n eli Olli Mäkelän ensimmäinen virallinen soololevy, jota tehtiin hartaudella. Osa ep:n kappaleista on peräti kymmenen vuoden takaa.

”Levyllä on tarinoita ja kokemuksia menneistä vuosista. Osa on tapahtunut itselle, osa on kavereilta napattua. Ja koska sisällön pitää aina olla taiteellisesti kiinnostavaa, on biiseissä käytetty vähän värikynää”, Mäkelä kuvailee.

Kappaleissa seikkailee hahmo, Hyvä mies, jonka ympärille on rakennettu tarina. Alussa on vaikeaa, välissä mies löytää parisuhteen, joka päättyy. Lopussa toivutaan erosta. Ihmissuhteet ovat vahvasti keskiössä.

”Kokonaisuus jää aiheiltaan ja biiseiltään synkän puolelle, mutta itse ihmisenä en ole niin synkkä. Ennemmin olen romanttinen houkka, vähän sinisilmäinen. Herkemmät biisit ovatkin oma juttunsa ja niihin on ammennettu pitkälti omasta elämästä.”

Levyn Hyvä Mies -nimellä Mäkelä haluaa viitata yhteen lempiteoksistaan; Bertolt Brechtin pohdiskelevaan näytelmään Setsuanin Hyvä Ihminen.

Bob Dylanin jalanjäljissä

Olli Mäkelä on tehnyt kappaleita pitkään, jo parikymmentä vuotta. Musikaalinen hän on ollut pienestä saakka.

”Taaperona vedin marssirumpu kaulassa, oikeat rummut sain alakouluikäisenä. Olen soittanut rumpuja erilaisissa kokoonpainoissa koko ikäni. Teininä tartuin kitaraan, ja sitä myöten alkoi syntyä myös biisejä.”

Mäkelä on musisoinut yli 15 vuoden ajan sastamalalaisessa rap-porukka Handirap VLAssa sekä Lepakkotiimissä. Jälkimmäinen voitti vuonna 2007 Valkeakoskella järjestetyn työväenmusiikkitapahtuman yhteiskunnallisen räpin sarjan.

”Räppisysteemi alkoi lukiossa ja on jatkunut tähän päivään. Taustalla olen tehnyt pitkään folkimpaakin kamaa. Akustisia rallatteluja on kiva yhdistää räppiin. Olisi kiva tehdä joskus levy Hectorin, Irwinin ja Bob Dylanin hengessä”, mies tuumii.

Mäkelän mukaan monipuolisuus on selkeä valtti. Musiikin kentällä on mahdollista puuhata monenlaista, kun ei ole sitonut itseään tiukasti yhteen genreen.

”Nykyräppi on mennyt paikoin itselleni hiukan tuntemattomaan suuntaan, jossa sanomalla ja sisällöllä ei ole niin paljoa merkitystä.”

Runoileva luontoihminen

Kappaleiden ainekset Olli Mäkelä poimii kaikesta ympärillään tapahtuvasta, yhdistelee näkemäänsä ja kokemaansa. Vilkas mielikuvitus, seikkailunhalu, elokuvien katseleminen ja musiikin kuunteleminen mahdollisimman laajasti ovat hyvää rakennusmateriaalia.

”Ajattelen aina, että olen itse tarinoiden keskiössä. Biisit syntyvät usein minä-muodossa, ei niin, että joku muu menee ja tekee.”

Vaikka osa Hyvä Mies -ep:n kappaleista onkin ”herkkisbiisejä”, ei Mäkelä usko niiden sisällön tulleen yllätyksenä kenellekään.

”Kaverit tietävät, että olen herkkis sisältä. Olen saanut hyvää palautetta rehellisyydestä ja avoimuudesta. Ja jos joku alkaa kettuilla, voin aina todeta, että onhan tässä syntynyt paljon muunkinlaista musiikkia.”

Musiikin ohella toinen Mäkelälle läheinen asia on luonto. Hän kalastaa ja retkeilee aina kun ehtii.

”Tykkään mönkiä ulkona, vaikka sataisi tai kävisi viima. Ihminen on aika perusasioiden äärellä keskittyessään pitämään tulen yllä ja itsensä lämpimänä.”

Kappaleita nuotion ääressä ei kuulemma synny, mutta tulen rätinässä istumisesta mies on kyllä kirjoittanut sanoituksia.

Luonnosta saattaa kummuta Mäkeän seuraava projekti: runokirja.

”Siitä olen haaveillut pitkään. Olisi mahtavaa löytää kirjalle oikea kustantaja.”