Kirkkoherra: Osattomuus ja yhteiskuntaan turhautuminen huolettavat seurakunnassa -”Ihmisten kohtaaminen on tärkeintä”

Sastamalan seurakunnan kirkkoherra Vesa Aurén korostaa yhdessä tekemisen merkitystä.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko elää monin tavoin haasteellista aikaa: kasteiden ja vihkimisten määrät ovat laskussa, toiminta ei tavoita ihmisiä kuten ennen, jäsenmäärä ja sen myötä verotulot vähenevät ja lisäksi kirkon sisäiset kiistat ovat voimistuneet. Tämä todetaan kirkkohallituksen syyskuussa hyväksytyn, vuosille 2021-2026 suunnatun strategian johdannossa.

Sastamalan seurakunnan kirkkoherra Vesa Aurén sanoo, että kaikesta tästä huolimatta kirkolla on edelleen merkittävä asema yhteiskunnassa ja ihmisten mielissä. Kirkon merkitys toivon ja lohdutuksen antajana on koronaviruspandemian aikana korostunut. Mutta miten saada ihmiset mukaan seurakunnan toimintaan?

”Meidän pitää saada seurakuntalaiset kokemaan, että ovemme on heille auki. Kirkon on katsottava tulevaisuuteen”, Aurén toteaa.

”Voimme kokeilla uusia asioita”

Kirkon monia haasteita mutta myös mahdollisuuksia yhteiskunnallisena toimijana pohdittiin Sastamalan seurakunnassa viime viikolla, kun Tampereen hiippakunta järjesti osallisuusfoorumin, jossa olivat edustettuina kaikki Hämeenkyrön rovastikunnan seurakunnat. Keinoja osallisuuden vahvistamiseen korona-ajan keskellä olivat miettimässä piispa Matti Repo, aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta, Ylöjärven kaupunginvaltuusto puheenjohtaja Jaana Lamminen, yrittäjä Tapio Riutta Sastamalasta sekä Laura Arikka Erätauko-säätiöstä.

Kirkkoherran mukaan foorumissa korostuivat pitkälti samat teemat kuin kirkon strategiassakin.

”Piispan sanoin: kirkko on osallisuuden ja vieraanvaraisuuden yksikkö. Meidän on toimittava niin, että jokainen seurakuntalainen voi kokea jäsenyytensä merkitykselliseksi.”

Käytännössä tämä tarkoittaa seurakuntaelämän rakentumista entistä vahvemmin seurakuntalaisten aloitteellisuuden ja osaamisen varaan. Rakennetaan yhdessä tekemisen kulttuuria, Aurén sanoo.

”Kirkon ja seurakuntien ovet on saatava auki yhteiselle työlle ja kumppanuuksille. Vaapaaehtoistyön merkityksen ymmärtäminen ja juurruttaminen osaksi toimintakulttuuria on taloudellisista syistäkin tärkeää, mutta se merkitsee myös laajempaa uudistumista. Olemme rohkeita. Voimme kokeilla uusia asioita, emme pelkää epäonnistumisia.”

Kirkkoherra on iloinen siitä, että Sastamalan seurakunnassa luottamushenkilöilläkin on vahva tahtotila osallisuuden kehittämiseen.

Turhautuminen lisää protestimielialaa

Yksi aikamme ongelmista on osattomuuden lisääntyminen. Yhä useampi ihminen kokee yksinäisyyttä ja merkityksettömyyttä elämässään.

”Rovastikuntafoorumissa nousi esille huoli paitsi näiden ihmisten vaarasta syrjäytyä myös se, mitä turhautuminen yhteiskuntaan voi aiheuttaa. Erilaiset ääriliikkeet ammentavat voimansa juuri protestimielialasta”, Aurén sanoo.

Osallisuuden vaaliminen tilanteessa, jossa seurakunnan pitää säästää ja karsia menoja, on hankalaa.

”Myös syrjäseuduilla asuvien ääni on kuultava seurakunnassa. Piispa korosti, miten kappeliseurakuntien alueilla asuvat on tärkeää huomioida varsinkin nyt, kun monissa seurakunnissa on näköpiirissä rakenteellisia muutoksia. Kiinteistötkään eivät ole niin tärkeitä, ihmisten kohtaaminen on.”