”Pitäisi kuntouttaa, ei polkea maanrakoon”, sanoo työtön metallimies Virtanen, joka kunnostaa nyt hautausmaan portteja

Monien työvaiheiden jälkeen tulee valmista, tietää Petteri Virtanen.

Roismalan hautausmaan yhteydessä sijaitsevasta vajasta kuuluu ääntä. Työtön metallimies Petteri Virtanen, 55, on laittanut rälläkän laulamaan ja käy suurikokoisen raudasta taotun kappaleen ruostevaurioiden kimppuun.

Kyseessä on yksi hautuumaata kiertävän aidan viidestä portista. Työvaiheet ovat seuraavat: hiotaan portin pinnasta kaikki irtonainen pois, pestään huolellisesti, pohjamaalataan, käsitellään ruosteenestomaalilla ja lopuksi pintamaalataan.

 Vajasta on tullut paja ja Virtasen työmaa ja sitä se on vielä seuraavat pari viikkoa.

”Sitten pääsen kunnostamaan Tyrvään kirkon porttia. Se vasta komea portti onkin. Vaikka taitaa minulla on lukkarin rakkautta Roismalaan, sillä Virtasen sukuhauta on täällä”, hän tuumaa.

Virtanen tekee vapaaehtoistyötä Sastamalan seurakunnalle. Porttien kunnostaminen on hänelle iso asia.

”Tämä sopii minulle täydellisesti. Tuntuu hyvältä, kun saa tehdä mielekästä työtä.”

”Kukaan ei tuo työtä kotiin”

Seurakunnan vapaaehtoistyötä koordinoiva Susanna Räsänen nyökyttelee Virtasen puheille.

”Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, että kukaan ei tuo työtä sinulle kotiin. Vapaaehtoistyö voi olla oivallinen väylä työelämään”, Räsänen sanoo.

Susanna Räsänen on itsekin työllistynyt juuri vapaaehtoistoiminnan kautta. Myös kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta on hänelle tuttua. Työteekin tarjoamiin tehtäviin turhautuminen sai Räsäsen aikoinaan ottamaan yhteyttä seurakuntaan.

”Kysyin eikö minunlaiselleni kahden ammattitutkinnon omaavalle reippaalle ihmiselle olisi mitään käyttöä.”

Ja seurakunnalla oli. Räsänen on työskennellyt muun muassa vapaaehtoisena seurakunnan katulähetyksessä, kuntouttavassa työtoiminnassa kirpputorilla Kelan maksamalla 9 euron kulukorvauksella sekä monissa keittiötehtävissä palkallisena työntekijänä.

”Pitäisi kuntouttaa, ei polkea maanrakoon”

Petteri Virtanen ei kainostele kuvatessaan kokemuksiaan kunnan kuntouttavasta työtoiminnasta.

”Jos työkykyiset ihmiset laitetaan repimään puhelinluettelosta sivuja ja rypistelemään niistä palloja, miten se heitä kuntouttaa? Itse koin toiminnan välillä nöyryyttävänä. Pitäisi kuntouttaa, ei polkea maanrakoon.”

Virtanen myöntää, että hänellä on omat ongelmansa. Tekemistä pitää olla tai muutoin pulloon tarttuminen alkaa houkuttaa. Virtanen liikkuu paljon, lukee ja kirjoittelee. Hän huolehtii vuokrakerrostalon piha-alueista ja korjailee naapuruston polkupyöriä. Mutta työnteko, se että kokee tekevänsä jotakin merkityksellistä, on se, mitä mies omien sanojensa mukaan tarvitsee.

”Sain lainaan sähkömopon, jotta pääsen kulkemaan Lousajasta Roismalaan. Sillä ei krapulassa ajella”, hän toteaa.

”Petteri tietää, että korkin on pysyttävä kiinni tai muutoin hommat päättyvät lyhyeen. Kun ihmiselle annetaan mahdollisuus, loppu riippuu hänestä itsestään”, Räsänen sanoo.

Räsänen toivoo, että seurakunta voisi jatkossa tarjota yhä useammalle ihmiselle mahdollisuuksia. Varsinkin kun vapaaehtoistyön tekijöille on tarvetta.

”Jokainen ihminen ansaitsee tilaisuuden tehdä ja osallistua. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä seurakuntaan ja tarjoutua hommiin”, hän kannustaa.

Petteri Virtasen elämään vapaaehtoistyö on tuonut uutta sisältöä.
Roismalan hautausmaan pääportti on nyt arvoisessaan kunnossa, kiitos Petteri Virtasen ammattitaidon.

Poimintoja