”Se palkitsee, kun saa jonkun hankalan homman hoidettua” – Autoalan vetovoima Vammalan ammattikoulussa on pysynyt tasaisena

Adeliina Salminen (vas.), Julia Pakola ja Emppu Pajunen ovat tyytyväisiä autoalan opiskelijoita. Tulevat ajoneuvoasentajat tekevät asiakastöitä osana ammatillista koulutustaan.

Vammalan ammattikoulun auto-osaston hallissa seisovat rinnakkain vuosimallin 1957 Opel Record, 80-luvun taitteen Volvo ja vuoden 2015 hybridi-Volkswagen. Kuvaava kattaus siitä, kuinka monenlaisiin menopeleihin ajoneuvoasentajaopiskelijat pääsevät käsiksi, naurahtavat autoalan opettaja Petri Kiiski ja korjaamopäällikkö Pauli Virtanen.

Miehet luotsaavat auto-osastoa kahdestaan, mutta opetusta ollaan vahvistamassa, sillä Sasky hakee parhaillaan osastolle uutta opettajaa.

Asiakastyöt ovat iso osa opiskelijoiden ammatillista koulutusta, Kiiski ja Virtanen kertovat.

”Tekemällä oppii parhaiten. Netissä on opetusmateriaalina muun muassa hienoja oppimisympäristöjä ja videoita, mutta eivät ne opeta asioiden soveltamista käytäntöön. Sen oppii vain tekemällä työtä”, Kiiski sanoo.

Auto-osastolla tehdään opiskelijatyönä henkilö- ja pakettiautojen huoltoja, korjauksia ja testauksia, kuten öljynvaihtoja, määräaikaishuoltoja, katsastustarkastuksia sekä jarrutestauksia. Skaala on laaja, mutta ruostevauriot on jätetty palveluiden ulkopuolelle.

”Hitsausharjoitus opiskelijoiden kanssa tehdään, mutta sen isompiin hommiin meillä ei ole tiloja tai välineitä.”

Asiakastöitä on aina riittänyt, sanoo korjaamopäällikkö Virtanen. Monista asiakkaista on tullut vakituisia, kun he kerran ovat saaneet hyvää palvelua.

”Se pitää muistaa, että nopein korjaamo me emme ole. Ei ole mahdollista luvata, että huolto toteutuu 1-2 tunnissa, kun annetaan opiskelijoille mahdollisuus tehdä, kokeilla ja opetella itse”, hän huomauttaa.

“Täällä saa häärätä monenlaista”

Kiinnostus autoalaa kohtaan on pysynyt nuorten keskuudessa tasaisena. Viimeiset viisi vuotta on eletty loivan laskun aikaa, mutta Kiiski uumoilee sen johtuvan ennemmin ikäluokkien pienenemisestä kuin kiinnostuksen hiipumisesta.

Koulutukseen on jatkuva haku, mutta kevään yhteishaussa opiskelupaikkoja on tarjolla 20. Joka vuosi hakijoiden joukossa on myös naisia. Viime syksynä naispuolisia opiskelijoita aloitti viisi.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat Julia Pakola ja Adeliina Salminen kertovat olevansa tyytyväisiä valintaansa. Kummallakin on takanaan aiempi ammattitutkinto – Pakolalla graafiselta alalta ja Salmisella liiketaloudesta – mutta ajoneuvoasentajan opinnot tuntuvat omilta.

”Tykkään, kun opiskelu on käytännönläheistä. Täällä saa häärätä monenlaista”, Pakola sanoo.

Opettaja Petri Kiiski toteaa, ettei sukupuolella ole autoalan opinnoissa merkitystä. Ei myöskään iällä.

”Sillä on merkitystä, mitä on tehnyt aiemmin elämässä ja miten suhtautuu opintoihin. Joukossa on ollut niin 16- kuin 35-vuotiaita, ja kaikki saavat tulla, jotka ovat tosissaan alasta kiinnostuneita.”

Autoalan opettaja Petri Kiiski (keskellä) antaa Saskylle kiitosta ajanmukaisista välineistä. Nykyaikaista tekniikkaa edustaa hybridi-Volkswagen. Kuvassa Kiisken lisäksi opiskelijat Julia Pakola (vas.), Adeliina Salminen ja Emppu Pajunen sekä oikealla korjaamopäällikkö Pauli Virtanen.

Valmiita vastauksia ei ole

Autoalan opiskelijan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi Kiiski ja Virtanen nimeävät itsenäisyyden ja itseohjautuvuuden. Autoa korjatessa valmiita vastauksia ei aina ole, vaan opiskelijan on osattava päätellä missä vika piilee.

Diagnostiikka on Petri Kiisken mukaan hyvä apuväline, mutta mekaniikka ei ole häipynyt sen taustalta minnekään. Työkaluja tarvitaan edelleen.

Mitä omatoimisempi opiskelija on koulun hallissa, sitä paremmin hän todennäköisesti pärjää työssäoppimassa autokorjaamossa. Autoalalla yhteistyötä yritysten kanssa tehdään runsaasti ja Vammalan ammattikoululla ollaan kiitollisia hyvästä yhteistyöstä korjaamojen kanssa.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat harjoittelevat lyhyesti rengastöitä työpaikalla, ja yhteistyökumppanina on jo vuosia ollut Sastamalan Rengascenter. Toisena ja kolmantena vuonna opiskelijat viettävät puolestaan paljon aikaa alan työpaikoilla.

Kiiski huomauttaa, ettei Sastamalan alueella ole liikaa autokorjaamoja, mutta harjoittelupaikka on aina löytynyt kaikille.

”Enemmän kyse on opiskelijan aktiivisuudesta, siitä on hyötyä harjoittelupaikkaa etsittäessä. Oma-aloitteisuus osoittaa, että nuori on tosissaan. On iso uhraus työpaikalta ja työntekijöiltä, että nuori otetaan vastaan ja häntä opetetaan, ja aktiivisuus osoittaa että nuori todennäköisesti pärjää työmaalla, vaikka häntä ei oltaisi koko ajan neuvomassa.”

Aktiivisuus edesauttaa valmistumista

Toimeen tarttuminen saattaa edesauttaa myös valmistumista. Ajoneuvoasentajan koulutus on kolmevuotinen, mutta jos opiskelija on aktiivinen ja oma-aloitteinen, voi hän saada paperit ulos nopeamminkin.

Hyvää vauhtia opinnoissaan on pitänyt sastamalalainen ensimmäisen vuoden opiskelija Emppu Pajunen.

Hän hakeutui ensin metallipuolelle, mutta totesi sitten, että autoala voisi olla enemmän oma juttu. Ja siltä on vaikuttanut.

”Tämä on tosi monipuolinen ala, päiviin mahtuu paljon erilaista tekemistä. Se palkitsee, kun saa jonkun hankalamman homman hoidettua”, Emppu Pajunen tuumii.

Opettaja Petri Kiiski suitsuttaa nuorukaista hiljattain hoidetusta pakettiauton kytkinremontista.

Se oli homma, joka ei oikeastaan edes kuulu vielä ensimmäisen vuoden opiskelusuunnitelmaan.

Jätä kommentti