Sastamalan taajamissa kierrätysintoa – ”Muovinkeräyspisteiden lisääminen vaatisi poliittista tahtoa”

Ensimmäinen Rinki Oy:n muovinkeräyspiste tuli Sastamalaan vuonna 2016. Elina Hituri poikkesi ohikulkumatkallaan tuomaan muoviroskia jäteastiaan. Arkistokuva: Minna Isotalo. 

Toimitukseen soittanut lukijamme Kiikoisista harmittelee, kun ei koko pitäjässä ole yhtään ainutta muovinkeräyspistettä.

”Jätelaki muuttuu ja kesällä taloyhtiöitä velvoitetaan muovinkeräykseen. Kyllä Kiikoisissa asuu väkeä paljon enemmän kuin jossakin taloyhtiössä. Ehdottomasti tänne pitäisi saada muovinkeräyspiste”, lukijamme totesi.

Hän kertoi olleensa asian tiimoilta yhteydessä joihinkin Sastamalan kaupungin viranhaltijoihin ja saaneensa vastaukseksi lähinnä voivottelua.

”Ymmärsin, että asia ei kuulu kaupungille. Mielelläni minä muovini kierrättäisin, mutta aina ei ole Vammalaan asiaa, eikä roskia kovin suurta määrä viitsi pitkään säilyttää, joten sekajätteeseen menevät”, kiikoislainen selvitti.

Lähivuosina muovinkeräys Kiikoisiin?

Kysyimme Sastamalassa Keikyän, Mouhijärven ja Vammalan muovinkeräyspisteistä vastaavan Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n viestintäpäällikkö Heli Satulilta, voisiko kiikoislaisten muovien kierrättämistä edistää.

Kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa on nykyisin oltava muovinkeräyspiste. Ringin linjana on, että verkoston muovinkeräyspiste löytyy kaikista yli 4000 asukkaan taajamista.

”Kiikoisten väkimäärä taitaa jäädä tuon rajapyykin alle”, Satuli sanoo.

Se, että Keikyässä muovinkeräyspiste on, johtuu Satulin mukaan todennäköisesti siitä, että sitä perustettaessa on katsottu entisen Äetsän kunnan asukasmäärää.

Satulin mukaan muovinkeräystä ei hänen edustamansa tahon toimesta juuri nyt suunnitella Kiikoisiin, mutta asiaan saattaa tulla muutos, jos ja kun pakkausten kierrätystavoitteet nousevat Suomessa EU-direktiivin asettamalle tasolle. Erityisesti pakkausmuovin kohdalla kierrätystä tulee tavoitteiden saavuttamiseksi lisätä huomattavasti.

Satuli kannustaa ihmisiä aktiivisuuteen.

”Kun uusi jätelaki astuu voimaan, ensimmäiset uudet muovinkeräyspisteet tulevat mitä suuremmalla todennäköisyydellä juuri Kiikoisten kylän kaltaisille alueille, joissa asukkaat niitä ovat äänekkäimmin vaatineet ja kierrätysinto on suurinta.”

Alueellinen tasa-arvo vaikuttaa

Muovinkeräyspisteiden perustaminen on kaupungissa tapetilla myös vihreiden Antti Lepistön sorvaaman valtuustoaloitteen myötä. Vihreiden valtuustoryhmän maaliskuussa jättämän aloitteen on allekirjoittanut myös keskustan Pentti Jarkko.

Aloitteessa esitetään muovinkeräyspisteen perustamista Kaalisaaren. Siinä todetaan, miten uusi jätelaki tekee muovinkeräyksestä pakollisen vähintään viiden asunnon kiinteistöissä, mutta ei edistä asiaa esimerkiksi omakotitalojen tai julkisten paikkojen suhteen.

Kaalisaaressa viihtyy paljon väkeä, ja siitä on tullut melko roskainen paikka. Etenkin muoviroskaa on alueella paljon, aloitteessa todetaan.

Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Pasi Lähteenmäki sanoo, että muovinkeräyksen tulisi lähtökohtaisesti tapahtua markkinaehtoisesti. Hän pitää epätodennäköisenä sitä, että kunta ottaisi kontolleen uuden keräyspisteen ja sen tyhjentämisestä aiheutuvat kulut.

”Sastamala on laaja kunta, ja meidän pitää miettiä alueellista tasa-arvoa. Vammalassa on jo Ringin toimesta muovinkeräys Citymarketin tontilla. Jos ottaisimme taloudellisen vastuun muovinkeräyksen järjestämisestä Kaalisaareen, eikö meidän pitäisi järjestää muovinkeräys Kiikoisiin, Kiikkaan ja Suodenniemellekin?” Lähteenmäki miettii.

Toki kunnan on mahdollista näinkin toimia, mutta Lähteenmäen mukaan se vaatisi poliittista tahtoa ja päätöstä muovinkeräyksen järjestämisestä kaikkiin niihin taajamiin, joissa sitä ei vielä ole.

  • Jarkko

    Uusi eduskuntakäsittelyssä oleva jätelaki lisää vastuita kunnille. Kunnat ovat ”ulkoistaneet” vastuitaan kunnallisille jätehuoltoyhtiöille ja ne edelleen Rinki Oy:lle. Kokonaisvastuu on nyt ns. hukassa.
    Vammalan keskustasta löytyy muovin vastaanottopisteitä myös ainakin Varikonkadun TB:ltä, Seukun parkkipaikalta ja Tyrväänkylän jäteasemalta. En tiedä kuka nämä tyhjentää.
    Kansalaiset haluavat kierrättää muovia ja poliittista tahtoa pitää löytyä vaikka kunnallinen jätehuolto suhtautuu kierrätykseen välinpitämättömästi. Yhdyskuntajätteen kierrätys on ollut 43% tasolla 3 vuotta ja Suomi on sitoutunut nostamaan sen tasolle 55 % vuoteen 2025 mennessä.
    Tämä ei käytännössä onnistu kun vain puuhastellaan. Ympäristöministeriö valmistelee ”kuningasidean pohjalta” laskentatavan muutosta, jolla taso saavutetaan! Kierrätystähän tämä kynällä tehtävä kikkailu ei lisää.
    Pidin aloitetta hyvänä esimerkkinä ja tarpeellisena herätyksenä. Kyllä kunta voi vastuullisena miettiä näitä keräyspisteitä myös yksityisen sektorin kanssa.
    Palaan asiaan aloitteen valtuustokäsittelyssä, jos satun olemaan tulevassa valtuustossa. Nykyiseen valtuustoon tämä tuskin ehtii.

    Pentti Jarkko

Kommentointi ei ole käytössä.