”Turhauttaa puhua kirjastojen kehittämisestä” – Sastamala katsoo tulevaan, mutta pysyvätkö sopeuttamistoimet ennallaan?

Kirjastosta voi lainata monenmoista, esimerkiksi levysoittimen tai kuntoiluvälineitä. Kati Juurikan mukaan ihmiset ovat toivoneet lainattavaksi myös akkuporakonetta sekä ompelukonetta. Kuva: Alueviestin arkisto / Minna Isotalo.

Tarve viilata Sastamalan kirjastopalveluja nousi esille kaupungin talouden sopeuttamisohjelman yhteydessä viime syksynä. Kirjasto kuitenkin irrotettiin sopeutuspaketista perinpohjaista selvittämistä varten.

”Tarkoituksena ei ole toimipisteiden karsiminen, vaan sen selvittäminen, miten tulevaisuudessa parhaiten vastaamme kuntalaisten palvelutarpeeseen”, sanoi kasvatusjohtaja Pekka Kares joulukuussa.

Mutta miten hyvänä voi pitää lopputulemaa, joka ei huomioi nykyhetken realiteetteja?

Kaupungin järjestämässä tiedotustilaisuudessa kirjastonjohtaja Sari Sillanpää avasi median pyynnöstä sivistyslautakunnassa ensi viikolla käsiteltävää väliraporttia. Syksyllä sen pohjalta tehdään kirjastopalveluita koskevat esitykset kaupunginvaltuustolle.

Raportti tarjoaa paitsi tulevaisuusvisioita myös lukuja ja faktaa Sastamalan kirjastopalveluiden nykytilanteesta.

Sillanpään mukaan Sastamalassa tehdään pienellä porukalla paljon ja tehokkaasti. Ennen kuntaliitosta kirjastojen henkilöstömäärä oli 25,55 henkilötyövuotta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 18,38. Työntekijöiden määrä on siis vähentynyt, vaikka kirjastoverkko itsessään on kasvanut.

Yksi Sastamalan kirjaston työntekijä tuotti miehitettyjä aukiolotunteja vuodessa 526. Tampereella vastaava luku on alle 200 ja esimerkiksi Nokialla vähän alle 300.

”Miehitettyjä aukioloaikoja on Sastamalassa paljon moneen muuhun kuntaan verrattuna, eli henkilöstön käyttö on tehokasta.”

Sillanpää nosti esille, että Sastamalan kirjastoverkosto on huomattavan laaja verrattuna muihin Pirkanmaan kuntiin, vaikka henkilöstömäärä jää alle Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositusten.

Ministeriön mukaan laadukkaita kirjastopalveluja pystytään tuottamaan ja kehittämään, jos henkilöstömäärä on vähintään 0,8 – 1 henkilötyövuotta tuhatta asukasta kohden. Sastamalan luku on 0,74.

”Tällä resursoinnilla ei voi pullistella sillä, että olisimme kirjapääkaupungin pääkirjasto”, Sillanpää toteaa.

Kirjastoauto on paljon käytetty ja tärkeä palvelu monelle sastamalalaiselle. Kuva: Alueviestin kirjasto / Pauliina Vilenius.

Sastamalassa paljon toimipisteitä

Pirkanmaan 23:sta kunnasta kirjastopalveluihin Sastamalaa enemmän euroja asukasta kohden käyttää yhdeksän kuntaa: Kangasala, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Virrat.

Sillanpää mainitsee, että näillä paikkakunnilla kirjaston toimipisteitä on Sastamalaa vähemmän – Tamperetta lukuunottamatta. Kun Sastamalassa kirjastopalvelua on tarjolla yhdeksässä paikassa, on esimerkiksi Valkeakosken luku kaksi, Kangasalan viisi ja Mänttä-Vilppulan neljä. Urjalassa ja Virroilla kirjaston toimipisteitä on vain yksi.

Sivistyslautakunnalle menevään raporttiin on koottu myös tilastoa Sastamalan eri kirjastojen laina- ja kävijämääristä.

Jos lähikirjastojen ja kirjastoauton käyttäjämääriä katsoo, lainauksia ja kävijöitä on selvästi eniten kirjastoautolla. Lähikirjastoista suosituimmat ovat lainausmäärien perusteella Mouhijärven ja Äetsän kirjastot. Kiikoisten lainausmäärissä on ollut kasvua sen jälkeen kuin kirjaston toimipiste siirrettiin koulun yhteyteen.

Mitä tapahtuu todella?

Kirjastonjohtaja Sillanpää korostaa, että kyseessä on väliraportti, eikä hän tee mitään esityksiä, vaikka ottaakin kantaa kirjastopalvelujen nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen.

Näillä näkymin pääkirjastoon tulee omatoimilainaus ensi syksynä. Lähitulevaisuudessa  häämöttää uuden kirjastoauton hankinta. Lisäksi pääkirjaston tilat vaativat jollain aikavälillä remonttia, sillä ne vastaavat huonosti kirjastolain vaatimuksiin.

Raportissa mainitaan tarve yhteensovittaa nykyistä paremmin käytettävissä olevat resurssit ja palvelun laajuus. Tämä voisi tarkoittaa palvelupisteiden karsimista ja  toimintamallin muutosta ja aukioloaikojen supistamista jäljelle jäävissä kirjastoissa.

Kirjasto- ja tietopalveluille asetettu sopeutustavoite vuosille 2021-2023 on 101 000 euroa. Sopeutusohjelman toimenpiteisiin on aiemmassa valmistelussa kirjattu Karkun ja Kiikan kirjastojen lakkauttaminen, Suodenniemen kirjaston siirtäminen koulun yhteyteen, aineistojen hankinnoista leikkaaminen sekä henkilöstöstä nipistäminen.

Karkkulaiset Siiri Simpanen (vas.) ja Pieta Hyvärinen ovat ahkeria kirjaston käyttäjiä. Kuva: Alueviestin arkisto / Pauliina Vilenius.

”Näitä asioita ei tuotu työryhmässä esille”

Kaupungin kirjastoselvitystyöryhmässä oli mukana myös kirjastoaktiiveja Karkusta ja Kiikasta. Karkkulainen Siiri Simpanen sanoo olevansa pettynyt, jos työryhmän tulevaisuuteen katsovaa työtä ja ideoita ei jatkossa huomioida:

”Näitä tässä tilaisuudessa esiteltyjä asioita ei mielestäni tuotu työryhmässä selvästi esille. Vaikuttaa siltä, että säästöpaineet ovat niin suuret, että on turhaa puhua kehittämisestä.”

Simpanen toivoo, että kylällä pysyy kirjasto.

Myös kirjastoselvitystyöryhmän puheenjohtaja, valtuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen Mauri Tuominen oli tilanteesta harmistunut.

”Ei esimerkiksi Karkun kirjaston lakkauttamista tuotu työryhmään millään tavalla, vaan tarkoitus oli pohtia, miten parhaiten vastaamme tulevaisuudessa kuntalaisten tarpeisiin.”

”Tuntuisihan se kummalta, jos sopeuttamisen konstit olisivat sitten nämä samat edellä mainitut. Työryhmässä olemme miettineet tilakysymyksiäkin eri näkökulmista.”

Poimintoja