Toukokuussa 1967 pidetyssä kansalaiskokouksessa lyötiin Kalle Tammisen johdolla ensitahdit Kokemäen uimahallille. Kokouksessa valittiin toimikunta viemään asiaa eteenpäin.
Toimikunnasta tuli kaksi vuotta myöhemmin Kokemäen Uimahalliyhdistys ry, ja se päätti hallin rakentamisesta koulukeskuksen yhteyteen.

Kuntaa vaadittiin osallistumaan hankkeeseen. Se varasi vuoden 1970 budjettiin kokonaiset 50 000 markkaa rakennustöitä varten. Suurimmaksi osaksi uimapyhättö nousi Kokemäelle kuitenkin lahjoitus- ja veikkausvoittovaroin. Uimareille hallin ovet aukesivat 1971 ja kaupungin omistukseen se siirtyi 1977.

Edellä mainitut tiedot löytyvät Tuomas Hopun teoksesta Joki ja sen väki II – Kokemäen historia 1870 – 2010. Sitä kirja ei kerro, mitä uimahalli kokonaisuudessaan kustansi, eikä sitä, kuinka paljon euroja nieli vuonna 2005 tehty hallin mittava remontti ja laajennus. Kysymyksiin ei äkkiseltään löydy vastausta Kokemäen kaupungiltakaan.

25 metrin allas, lastenallas ja kylmävesiallas

Alunperin hallissa oli vain yksi iso allas, nykyisin se on kooltaan 25 metriä pitkä ja leveydeltään 8 metriä, kertoo Kokemäen vapaa-aikapäällikkö Elina Heinilä. Vuonna 2005 halliin rakennettiin 6,5 metriä leveä ja 8 metriä pitkä lastenallas sekä kylmävesiallas, jonka halkaisija on 1,6 metriä. Samaan syssyyn tehtiin vesihierontasuihkut, invahissi, uusittiin kaikki hallin pinnat ja kunnostettiin henkilöstön toimitilat.

Millaisen taloudellisen haasteen uimahalli kaupungille muodostaa?

”Uimahallin vuotuiset käyttökulut ovat yhteensä 220 – 230 000 euroa, joista henkilöstökulut noin 100 000 euroa. Toimintatuotot taasen ovat 67 000 euroa, joista noin 25 000 euroa on kaupungin muiden osastojen tai hallintokuntien sisäisiä ostoja”, Elina Heinilä vastaa.

Eli kulujaan halli ei niele. Entäs sitten kävijämäärät? Kuinka paljon uimareita noin 7100 asukkaan kunnan uimalassa vuosittain käy?

”Nyt korona on vaikuttanut toimintaan, mutta vuonna 2019 kävijämäärä oli 21 879.”

Millaista ohjattua toimintaa hallissa on?

”Kaupungin vesijumpat, kansalaisopiston vesijumpat, vauvauinti, lasten uimakoulut ja koulujen uinninopetus. Ikäihmisiä käy aukioloaikana eniten. Käyttäjäryhmistä koululaisuinnit ovat suurimpia”, Heinilä selvittää.

Elina Heinilä, onko uimahalli Kokemäelle tärkeä?

”Halli on tärkeä hyvinvointia lisäävä palvelu Kokemäellä ja samalla yksi vetovoimatekijä. Erityisesti koululaisten uinninopetus luo tärkeän pohjan kuntalaisten uimataidolle, jota ei ilman omaa uimahallia saataisi toteutettua. Myös ikäihmisille uimahalli on tärkeä liikuntapalvelu.”