Kovin yksimielisiä oltiin Huittisten kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa siitä, että Huittinen tarvitsee lähes kymmenen vuoden odotuksen jälkeen uudet tilat kaupungin suurimmalle alakoululle.

Ainoastaan perussuomalaisten ja hupan riveissä kyseenalaistettiin, onko nykyinen suunnitelma paras mahdollinen.

Vuonna 2019 silloinen valtuusto linjasi, että uusi koulu tulisi rakentaa Huittisiin reilulla 11 miljoonalla eurolla. Kilpailutuksen jälkeen koulun hintalappu nousi noin 3 miljoonaa suuremmaksi.
Lisärahan myöntäminen hankkeelle puhututti valtuutettuja yli 1,5 tunnin ajan.

Kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa muistutti valtuutettuja siitä, että koulun rakentamisessa puhutaan investoinnista, joka tehdään vähintään 50 vuodeksi.

”3 miljoonan hinnannousu tarkoittaa vuositasolla käyttökuluihin noin 90 000 euron rasitusta”, hän laski.

”Yhtä asukasta kohden lisälainaa pitää ottaa noin 300 euroa”, talousjohtaja Terhi Huida täydensi.

Peltomaa vakuutti, että kaikki kivet ja kannot säästöjen löytymiseksi tullaan kääntämään.

”Mutta mihinkään 10 tai 15 prosentin hinnanlaskuun ei ole mahdollista sitoutua”, hän totesi.

“Puolustetaan pieniä koululaisia”

Keskustan Joonas Immonen avasi koulukeskustelun ryhmäpuheenvuorot muistuttamalla, että päättäjien tehtävä on puolustaa pieniä koululaisia, jotka eivät itse pysty pitämään puoliaan.

”Keskustelussa ja määrärahalisäyksessä on liian pieni rooli sillä, mistä meille on useasti kerrottu opettajien, virkamiesten ja huoltajien taholta: varastossa opiskelemisesta ja liikuntahallin aulassa syömisestä.”

Immonen kertoi ymmärtävänsä kuitenkin myös asian toisen puolen.

”Talouden realiteetit on hyvä nostaa keskustelussa laajasti esiin ja tunnustaa, että toinenkin näkökulma on arvokas.”

Vanha sanonta, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa pätee Immosen mukaan myös kouluasiassa.

”Onko 3 miljoonaa euroa iso vai pieni raha, kun puhutaan laadukkaasta opetuksesta”, hän herätteli muita valtuutettuja pohtimaan.

Immosen mukaan keskustassa lisämäärärahan myöntämisestä oltiin täysin yksimielisiä.

”Panostus kouluun on panostus tulevaisuuteen – koko kunnalle”, hän perusteli.

“Koulu on uskottavuuskysymys”

Kokoomuksen Anni Tormas muistutti, että uusi koulu ratkaisee paitsi Lauttakylän koulun tilaongelmat, myös vaikeudet varhaiskasvatuksen tilakysymyksissä.

”On myös uskottavuuskysymys, että saamme koulun vihdoinkin työn alle”, hän uskoi.

Kokoomukselta kiitosta saivat niin hankkeen valmistelu kuin koulusuunnitelma.

”Tarjouksen koulu on laadukas ja tarkoituksenmukainen”, Tormas totesi ja muistutti, että töitä mahdollisten säästöjen löytämiseksi tehdään edelleen.

”Kehityskohteita on jo löydetty, mutta ei opetuksen kustannuksella”, hän paljasti.

“Enemmän me-henkeä”

SDP:n Katja Leino-Murtojärvi painotti, ettei rakennuskustannusten noususta kärsitä yksin Huittisissa, eikä koko hankkeen suunnittelua voida aloittaa uudelleen kustannustennousun takia.

”Lautta-ryhmät ovat osa Lauttakylän koulua ja he tarvitsevat asianmukaiset tilat”, hän painotti pitäen tärkeänä, että koko koulu pääsee viimein toimimaan yhteisissä tiloissa.

Leino-Murtojärvi nosti SDP:n ryhmäpuheenvuorossa esiin myös koulun salin tärkeyden.

”Sinne koko koululla on mahdollisuus kokoontua yhteisiin hetkiin, joissa luodaan me-henkeä. Tällä hetkellä Lauttakylän koululla ei ole tällaista tilaa.”

Jukka Kivimäki kertoi myös vasemmistoliiton seisovan yksimielisesti suunnitelman ja lisämäärärahan takana.

”Monen kauden valtuutettuna tiedän, että isot investoinnit aiheuttavat aina monenlaista keskustelua. Niin on ollut kaupungintalon, kauppakoulun ja kirjastonkin kohdalla aikoinaan”, hän muisteli.

Kivimäen mukaan hyvästä suunnitelmasta ei kannata karsia pienen säästön toivossa.

”Hanke on järkyttävän hintainen, mutta karsiminen olisi huono vaihtoehto”, Mikko Kaunistokin totesi.

“Miten velka hoidetaan?”

Hupan Mika Stenfors koki tulleensa mustamaalatuksi kyseenalaistaessaan rakennushankkeen kustannuksia. Hän korosti, ettei missään vaiheessa ole ollut sitä mieltä, ettei Huittisiin pitäisi rakentaa uutta koulua.

”Minun mielestäni sillä on merkitystä, paljonko Huittisilla on velkaa per henkilö. Miten tämä velka tullaan hoitamaan”, hän herätteli miettimään.

Velkataakan kasvu huolestutti myös perussuomalaisten Ilkka Riuttamäkeä.

”Tuntuu, että uuteen kouluun on tulossa kustannuksista välittämättä kaikki, mitä on osattu toivoa ja mistä on nähty unta”, hän päivitteli.

Riuttamäki ilmoitti, että ainakaan hän ei tule hyväksymään koulun rahoittamista veroja korottamalla.

”Varmasti suuri enemmistö kuntalaisista on sillä kannalla, että he haluavat mieluummin pienet verot kuin suuruudenhullun koulun, johon ei ole varaa eikä oppilaita.”

Riuttamäki kannattikin puoluetoverinsa Antti Heikkilän esitystä, että uuden koulun määrärahaksi päätetään 12,9 miljoonaa euroa ja hankkeen toteuttajaksi valitaan YIT.

Heikkilä perusti esityksensä laskelmiin, joiden mukaan korona on nostanut rakennushankkeiden hintoja 10 prosenttia.

”Ihmetyttää myös, miksi hanke ylipäätään päätettiin toteuttaa KVR-urakkana, kun sitä varten on tehty valmiiksi niin yksityiskohtainen suunnitelma, että esimerkiksi kuvaamataidonluokan ikkunoiden näkymä puistoon ja ompelukoneiden määrä ja sijoittelu käsityöluokassa on määritelty”, hän ihmetteli.

Heikkilän esitystä kannatti seitsemän valtuutettua, kun suurin osa 28 valtuutettua äänesti 3 miljoonan lisämäärärahan puolesta.