Seitsemän tuulivoimalaa suunnitteilla Sastamalassa: 11 neliökilometrin alue kantatien 44 ja Putajantien välissä

Tuulivoimalat, Myllymaa, Hongistonmaa
Osayleiskaava-alueen likimääräinen rajaus. Kuva: Sastamalan kaupungin valmisteluaineisto.

Sastamalassa suunnitellaan tuulivoimaloita kantatien 44 ja Putajantien väliin. Alue on Vuohijoen seudulla Myllymaan ja Hongistonmaan suunnalla.

Tuulivoimaloita olisi tulossa seitsemän. Suunnitelmat ovat alustavia.

Esityksen tuulivoimayleiskaavan käynnistämisestä on tehnyt Eurowind Energy Oy. Kaavoitettava alue on kooltaan yksitoista neliökilometriä. Kiinteistöjä sen sisällä on 68.

Kaupunki vastaa tuulivoimaosayleiskaavan viranomaiskäsittelystä. Yhtiö korvaa aiheutuvia kuluja.

Esitys on ympäristölautakunnan käsiteltävänä.

Poimintoja

  • Mettäläinen

    Maalle rakennettu tuulivoima on edullisin tapa tuottaa sähköä. Ei pidä unohtaa myöskään verotuloja, joita kunnat saavat voimaloiden kiinteistöverosta. Yksi voimala tuottaa elinkaarensa aikana verotuloja 500 000 – 700 000€ ja kun muistetaan, että tuulipuistoissa on useita, jopa kymmeniä voimaloita, tämä on merkittävä tulonlähde erityisesti pienemmille kunnille. Toinen merkittävä paikallinen tulo on voimaloiden maa-alueiden tuottama vuokratulo maanomistajille.
    Tuotantokustannukset erityyppisillä voimaloilla Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksen mukaan vuonna 2017:
    Maalla sijaitseva tuulivoimala: 41,4 €/MWh.
    Merellä sijaitseva tuulivoimala: 68,9 €/MWh..
    Ydinvoima vanhan voimalan yhteyteen: 42,4 €/MWh.
    Täysin uusi ydinvoimalaitos 55,4 €/MWh.
    Kaasusähkö: 68,9 €/MWh.
    Turvelauhdesähkö 75,7 €/MWh.
    Hiilellä tuotettu sähkö hiilidioksidin talteenotolla: 75,9 €/MWh.
    Puupolttoainetta käyttävä lauhdesähkö: 76,2 €/MWh.
    Aurinkovoimala: 99,6 €/MWh.
    Nuo kustannukset on laskettu ns. huippukäyttöajoilla, eli isojen voimaloiden vuosittaisilla tuntimäärillä, jonka aikana voimala on tuottanut nimellisteholla. Tuuli- ja aurinkovoimalle nuo ajat ovat 2860 ja 982 tuntia. Muille isoille voimaloille tuntimäärä on 8 000 tuntia vuodessa.
    Uusilla suurilla tuulivoimapuistoilla ja korkeilla tuulivoimaloilla huippukäyttöaika pitenee, koska korkeammalla tuulee silloinkin, kun maan pinnalla ei tunnu tuulen virettäkään ja voimalan pidemmät lavat kykenevät hyödyntämään paremmin heikkojakin tuulia. Tekniikan kehitys parantaa uusien sähköntuottotapojen kannattavuutta samalla kun vanhat ovat jo teknisesti huipulla, josta suunta on vain alaspäin hiilidioksidipäästöjen vähentämisvaatimusten tai jätteiden käsittelykustannusten vuoksi.
    Aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantohuiput eivät tällä hetkellä vastaa Suomen kulutushuippua. Vielä toistaiseksi tarvitaan muun muassa varastointia, mikä taas lisää kustannuksia. Tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan kuitenkin käyttää muutenkin kuin suoraan sähkölämmitykseen tai muuhun suoraan kulutukseen. Sillä voidaan esimerkiksi käyttää maa- tai ilmalämpöpumppuja, joilla tuotetaan kaukolämpöä talvella tai kaukojäähdytystä kesällä. Sähköllä voidaan tuottaa vetyä raskaan liikenteen polttoaineeksi. Uusilla sähkön käyttötavoilla huipputuotannon varastointitarpeen merkitys vähenee.
    Kun maatuulivoimaloita on koko Suomen pituudelta Utsjoelta Hankoon ja merituulivoimaloita kaikkialla soveltuvilla rannikkoalueilla, tuotanto tasaantuu, koska riittävän suurella verkostoksi kytketyllä alueella jossakin tuulee aina. Hajautettu tuotanto parantaa myös huoltovarmuutta ja sen rahalliset hyödyt jakaantuvat tasaisemmin kautta maan. Varsin tärkeätä on myös, että se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja ulkomailta tuotavista energianlähteistä, kuten Venäjän maakaasusta tai kartellien mielivaltaisesti hinnoittelemasta öljystä.
    Vuonna 2023 tuulivoiman tuotannon osuus Suomen sähkönkulutuksesta on jo 17 prosenttia. 2030 ylitetään 50 % osuus. Valtion tuulivoimatukea ei ole enää aikoihin tarvittu.

    • Jerry

      Jopas on Mettäläisellä ruusunpunaiset silmälasit tuulivoimaa tarkastellessaan.
      Kylmä fakta – sananmukaisesti – on se, että esim. pakkasjaksoilla ei käytännössä tuule lainkaan. Ei vaikka ropellit olisivat kuinka korkean tolpan päässä tahansa. Tämä on helppo tarkistaa sähköntuotantodatasta netissä.
      Tuulivoima on ja tulee aina olemaan säätövoimaa tarvitseva energiantuotantomuoto.
      Onhan myllyillä ehkä mukava harrastella, mutta niin kauan kuin eniten energiaa vaativien jaksojen aikana tuulisähkön osuus on lähellä nollaa, ei tuulisähköä voi pitää täällä pohjolassa vakavasti otettavana totantomuotona.

      • Mettäläinen

        Taisin kirjoittaa liian pitkän tekstin sinun keskittymiskyvyllesi. Kuten kirjoitin, luvuissa on otettu tuulettomat ajat huomioon huippukäyttöajoilla, joka on tuulivoimalla 2860 tuntia siinä kun se on vanhoilla voimalatyypeillä 8000 tuntia. Silti tuulivoima on edullisin energiantuotantomuoto.

      • Jerry

        Tunteja voi laskea ihan kuinka tahansa. Et kuitenkaan ymmärrettävästi osannut vastata mitään siihen, että mistä sitä sähköä kovilla pakkasilla saadaan, kun kulutus on tapissa.
        Kerro se nyt kaikille. Vastaus ei ole vety, koska sen hyötysuhde on olematon ja tekniikka lapsenkengissä.
        Käytännössä lyhytaikaistakaan varastointia ei ole ratkaistu, eikä pystytä ratkaisemaan vielä pitkään aikaan.

  • Tanja Veittimäki

    Tasan tulen tätä päätöstä vastaan taistelemaan.
    Jumalaton rumpa, jos jotain tontillesi rakennat. Puolelta suomelta saat pyytää nimiä lupapaperiin.
    Sitten tuollaisia pirun torneja saa rakentaa ilman minkäänlaista ihmisen kunnioitusta.
    Ikäs oot laittanut satoja tuhansia kotis rakentamiseen, ja hetkessä kotisi arvo on nolla.
    Nyt ne maanomistajat, jotka maitansa vuokraa, nuolee huuliansa.
    Kukas sitten maksaa viulut, kun mylly on tullut tiensä päähän 20-25 vuoden päästä ja ne pitää purkaa.
    Todennäköisesti se firma, joka näitä on nyt rakentamassa tekee konkurssin sopivalla hetkellä. Myllyjen purku jää kaupungin vastuulle, jos sopimukseen ei kirja, et maanomistaja vastaa niiden asianmukaisesta purkamisesta.
    Ei oo meinaan halpaa purkaa niitä myllyjä. Pelkkä betonialusta sisältää tuhansia tonneja betonia ja rautaa. Et se niistä kiinteistöverotuotoista, jos kaupungille jää se homma. Koska sekin ulkomaalainen firma, joka tässäkin on takana, ei koskaan aio sitä purkaa omaan
    piikkiinsä. Ja mitä tuhoa nää myllyt aiheuttaa eläimille ja lähiympäristön asukkaille.
    Jokainen voi miettiä, haluaako tollasia takapihalleen?

    • Mettäläinen

      Eivät ne tuulivoimalan komponentit jää purkamatta ja kierrättämättä. Ensinnäkin niiden generaattoreissa on kolme tonnia painavat kestomagneetit, jotka on tehty harvinaisista (ja erittäin kalliista) maametalleista. Kuparia on generaattoreissa paljon, teräksestä puhumattakaan. Tornikin puretaan tarvittaessa uuden tieltä kun vanhan tilalle rakennetaan uusi, tehokkaampi tuulivoimala. Eihän hyvää tuulivoimalan sijoituspaikkaa ole mitään syytä hylätä. Betonijalustaa ei tarvitse välttämättä purkaa.

  • Pekka

    Loistavaa. Ja loistava sijainti. Tätä on odotettu Sastamalaankin. Turhan vaatimatonta tuulipuistoa tässä nyt kyllä suunnitellaan. Taloudellisinta olisi rakentaa heti 15-20 voimalan puisto, tilaahan alueella riittää. Itse olen Pohjanmaalla vuokrannut metsiäni tuulivoimayhtiöille, jotka maksavat maanomistajille varsin mukavia summia vuokrina.

    Tuolla edellä kannettiin huolta myllyjen purkukustannuksista 20-25 v käyttöajan jälkeen. Ei syytä huoleen. Kukaan ei pura silloin myllyjä, ei ainakaan perustuksia. Myllyt kunnostetaan ja/tai uusitaan ja taas ne jauhavat lähes ilmaista sähköä seuraavat 20-25 vuotta. Yksikään firma ei perusta tuulipuistoa purkaakseen sen 20-25 v päästä. Siinä ei olisi järkeä.

    • Jerry

      Pekka on täynnä positiivisuutta.
      Kerrotko vielä paljonko tuulivoimalat tuottivat sähköä menneellä pakkasjaksolla.

      • Mettäläinen

        Tammikuussa tuulee enemmän ja tuulivoimalat toimivat tehokkaammin kuin kesäkuukausina. Asiasta on olemassa tutkittua seurantatietoa: http://tuuliatlas.fmi.fi/fi/#

        Jokainen voi myös katsoa taivaalle pakkaspäivänä piipuista nousevia savupatsaita. Ne eivät nouse pystysuoraan stratosfääriin, vaan taittuvat tuulen suuntaan nykyisten suurtuulivoimaloiden lapojen korkeudella.

        Viime vuoden mittausten mukaan Reposaaren tuulivoimaloista saatiin tuottoa tammikuussa sovelluksen oletuslähtöarvoilla 1433 MWh, heinäkuussa 779 MWh ja joulukuussa 1149 MWh. Tuuliatlaksesta voi hakea muidenkin alueiden tuuli- ja energiantuottolukuja, mutta suhde eri kuukausien välillä on sama.

        Huoltoasemien pöytäparlamentit vastustavat kaikkea uutta ja ymmärryskyvyn ýlittävää ja keksivät siksi väitteitä, joilla voisi välttää oman, vähäisen osaamisen haastavan tiedon tunkemista häiritsemään omaa mitätöntä elämää. . Henry Fordin sanoin: ”Jos olisin kysynyt ihmisiltä, ​​mitä he haluavat, he olisivat sanoneet nopeammat hevoset”. Täydellisen tietämättömyyden tuoma varmuus antaa tietysti paremmat edellytykset tuulivoiman vastaisten harhakäsitysten levittämiselle.

      • Jerry

        Koska et halunnut vastata esittämääni kysymykseen, niin vastaan siihen sitten itse.
        Lähde Fingrid.fi.
        Esimerkkinä kylmällä Itsenäisyyspäiväviikolla sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli noin 13000-14000 MWh ja tuulivoiman tuotanto 600 MWh/h. On siis reilut 4% kulutuksesta.
        Kun ottaa huomioon, että tuulivoiman teoreettinen kapasiteetti taitaa olla lähelle 3000MWh/h, niin kyse on todella surkeasta suorituksesta.
        Yleensä, kun pakkaset paukkuvat, niin tuulisähkön tuotanto on käytännössä nolla. Samoin muita tuulettomia jaksoja Suomessa on runsaasti. Tuulivoiman suurten heilahtelujen takia se tarvitsee oman tehonsa verran säätövoimaa. Toki on hyvä, että saamme korvattua tuulivoimalla edes pätkittäin tuontisähköä, mutta eri tuotantomuotojen vertailussa tuulivoima painii kurasarjassa.
        Se mitä tarvitaan – ja mihin ollaan lopultakin heräämässä – on tasainen ja saasteeton ydinvoima.

      • Mettäläinen

        Minun vuodessani on keskimäärin 52 viikkoa. Valitsemalla niistä vain yhden saa toki haluamansa tuloksen; ydinvoimalan vuosihuoltoviikolla ydinsähkön tuotanto on vähäistä, kevättulvan nostaessa voimalaitoksien alaveden liian ylös on vesivoiman tuotannossa ongelmia kuten kuivana kesäkuukautenakin. Yhden alhaisen tuotannon viikon valitseminen on epä-älyllistä ja tarkoitushakuista harhaanjohtamista.
        Kun Olkiluoto 3 alkaa tuottaa täydellä teholla, se ratkaisee Ruotsin ja Saksan sähköpulan, sähkömarkkinoilla kun sähkö myydään sinne, missä siitä maksetaan eniten. Suomeenkin tätä sähköä toki myydään, mutta kalliilla markkinahinnalla. Suomalaisen ydinvoiman kasvava, vakaa tuotanto lisää sen kiinnostavuutta eurooppalaisilla markkinoilla. Suomalaisten sähkölasku kohoaa sitä mukaa, kun rakennamme Euroopan markkinoille sopivaa sähköntuotantoa.

      • Jerry

        Jos joku on tarkoitushakuista, niin Mettäläisen väistely.
        Kaksi kertaa olen kysynyt sinulta, että kuinka tuulettomien ja suuren energiankulutuksen aikaisten jaksojen sähköntuotanto hoidetaan tuulivoimalla? Otin esimerkiksi tämän talven ensimmäisen kylmän jakson.
        Ymmärrettävästi et halua kysymykseeni vastata, kun siihen ei ole muuta vastausta kuin, että tuulivoimalla ei mitenkään.
        Joudun toistamaan itseäni: tuulivoima tarvitsee oman määränsä verran säätövoimaa. Kun tuuli ei puhalla siellä korkeallakaan (ref. Finngrid), niin jollain muulla se sähkö pitää silloin tehdä. Vetyvarastot tulevat sitten 2050-luvulla, ehkä . . .

      • Mullikuhnuri

        Tuulivoimaloita on tuhansia ympäri Suomea ja Pohjoismaita. Jossakin tuulee aina. Nykyiset suurvoimalat ovat reilusti maanpinnan esteiden yläpuolella ja niiden lapojen pituuden vuoksi ne kykenevät hyödyntämään heikotkin tuulet. Tuulivoimalaitokset eivät ole yksinomaisia sähköenergian tuottajia. Ne ovat osa päästöttömän energiatuotannon ratkaisua, vieläpä kaikkein halvin sähköenergian tuottajia. Vety ei ole energiavarasto, se on autojen polttoaine ja sitä esitetään metallitehtaiden hiilen korvaavaksi pelkistimeksi.
        Nyt jo on olemassa sähköautoja, joista voidaan syöttää 230 V sähköä ulkoisiin tarpeisiin. Tesla myy kotitalouksille 13,5 kWh akustoja, joihin voidaan ladata esimerkiksi aurinkokennojen tuotto. Näiden Tesla Powerwall -akustojen kapasiteetti paranee nopealla tahdilla samalla kuin hinta/kWh laskee jyrkästi. Teslalla on tällä hetkellä ´tuotannossa kapasiteettitarpeen mukaisesti yhteen kytkettäviä 3 MWh Megapack-akkuyksiköitä sähköverkkojen varavoimalaitoksiksi ja tulossa on yli 1 GWh hankkeita.
        Tämä siis vain yhden teknologian ja yrityksen osalta. Kehitys on nopeata, keksintöjä tehdään ja uutta opitaan kaikkialla muualla paitsi Jerryn ajatusmaailmassa.

        Tuulimyllyjä vastaan taistellut Don Quijote tajusi vasta kuolinvuoteellaan narrimaisuutensa ja tekojensa hulluuden. Some on ikävä kyllä täynnä uuden ajan Sancho Panzoja, jotka tietävät tuulimyllyjä vastaan taistelevat Don Quijotet narreiksi ja yllyttävät näitä, koska toivovat hyötyvänsä tavalla tai toisella hullujen touhuista.

Kommentointi ei ole käytössä.