Artikkelit, MaatalousLaura Haavisto

Talvi tuhosi syyskylvöt – “Tilanne on viljelijöille erittäin harmillinen”

Talvi tuhosi syyskylvöt – “Tilanne on viljelijöille erittäin harmillinen”

Vuonna 2020 pellolle päästiin Huittisissa huhtikuun puolivälissä, tänä vuonna kevättyöt aloitettiin huomattavasti myöhemmin.

Huittisten kaupungin maaseutupäällikkö Heli Varpulan toimistossa on tällä hetkellä hiljaista. Varpulan mukaan se on varma merkki siitä, että viljelijöiden kevättyöt ovat viimein päässeet vauhtiin.

”Kevät on poikkeuksellisen myöhässä. Tavallisesti kylvöt ovat täydessä käynnissä viimeistään vappuna ja äitienpäivänä moni on saanut uurastuksen jo päätökseen, nyt vasta lähinnä levitetään lietettä ja aloitellaan kylvökautta”, hän tietää.

Peltotöiden käynnistämistä ovat viivästyttäneet erityisesti kylmät yöt. Kun mittari painuu öisin reilusti pakkasen puolelle, ei maa ole tarpeeksi lämmin kasvukauden alkamiseksi.

”Kosteutta sen sijaan voisi olla tällä hetkellä hyvinkin sopivasti. Toki se riippuu paljon paikasta, savimaat kuivuvat nopeasti kun suopohjassa riittää kosteutta helposti vaikka läpi kesän”, Varpula sanoo.

Tuhot olivat ennakoitavissa jo alkuvuodesta

Myöhäinen kevät ei ole tällä hetkellä viljelijöiden ainut päänvaiva. Murhetta aiheuttaa myös mennyt talvi, joka tuhosi lähes kaikki syyskylvöt.

”Joitain pieniä poikkeuksia on, mutta yleisesti voisi sanoa, että syksyllä kylvetyt viljat kärsivät talvesta todella pahasti”, Varpula kertoo.

Pakkasen ja plussakelien vaihtelusta johtuneet, jäätyneet sulamisvedet aiheuttivat pelloille kohtalokkaita jääkansia, joiden alla syksyllä kylvettyjen viljojen oraat eivät jaksaneet sinnitellä.

”Tuhot olivat ennakoitavissa jo alkuvuodesta, kun pelloilla oli paikoin sellainen jääpeite, että sen päällä pääsi luistelemaan. Jään sisään ja alle jääneet oraat eivät pystyneet hengittämään ja kuolivat pois.”

Jotta syyskylvöt olisivat hyväksyttyjä, vähintään vähintään puolet kasvustosta pitäisi olla säilynyttä.

”En osaa sanoa, onko enemmän lajista vai lajikkeesta kiinni, mitkä oraat ovat sinnitelleet hengissä. Joka tapauksessa tilanne on erittäin harmillinen, sillä viljelijät ovat laittaneet syksyllä maahan ison panoksen siemenien ja lannoitteiden muodossa.”

Syyslajikkeissa useita hyötyjä

Tuhoutuneet viljelykset on mahdollista rikkoa ja kylvää uudelleen kevätviljalle.

”Se on jopa pakko tehdä, mikäli kasvustosta alle puolet on jäljellä.”

Syysviljoja kylvettiin viime syksynä poikkeuksellisen paljon.

”Syysviljojen suosio on kasvanut viime vuosina huomattavasti oletettavasti ilmastollisista syistä. Olosuhteet ovat olleet Suomessa syysviljojen menestymisen kannalta huomattavasti aiempaa suotuisammat.”

Viljelijän näkökulmasta syyslajikkeissa on useita hyötyjä, yksi merkittävimmistä on työmäärän tasoittaminen. Syysviljat helpottavat paitsi kevään kylvöhuippua, tasoittavat myös syksyn puintipiikkiä pidemmälle aikavälille.

”Useina viime vuosina kevät on ollut kylvöjen kannalta ongelmallinen ja tilannetta on haluttu helpottaa tasaamalla mahdollisimman paljon kylvöjä jo syksylle”, Varpula tietää.

Jätä kommentti

css.php