Sudet ja niiden liikkeet ovat olleet viime aikoina tiuhaan esillä Alueviestin jakelualueella. Pihakäyntejä on uutisoitu tasaiseen tahtiin ja vain reilu kuukausi sitten Huittisten Palojoella sattui tilanne, jossa susi lähti seuraamaan kahta sänkipellolla ulkoilutettua koiraa.

Palojokelaisen metsästysseura Revon puheenjohtaja Yrjö Inkinen kertoo, että metsästäjien keskuudessa susiasia on aktiivisesti esillä nyt, kun metsästyskausi käynnistyy.

”Kyllä tämä nykyinen susitilanne on vaikuttanut niin, että koiria ei uskalleta enää metsälle ottaa. Yksi hirvikoira tässä meillä on ollut vielä mukana, mutta kyllä sen jahdissa ollessa on jatkuvasti pieni pelko mielessä.”

Ajokoirakilpailujakaan ei ole Inkisen mukaan lähialueella uskallettu järjestää vuosikausiin.

Lyhyellä ajalla kymmenkunta pihakäyntiä

Palojoen alueella on jo pitkään pyörinyt yksinäinen, oletettavasti Köyliön laumasta erotettu susi. Inkisen mukaan sen pihakäynneistä on tehty lyhyellä ajalla kymmenkunta havaintoa.

”Viimeisin havainto on viime viikon tiistailta, jolloin susi kulki vajaan sadan metrin päästä Palojoella olevaa lammasaitausta ja noin 50 metrin päästä kotitaloa. Havainto tehtiin yhdeksän aikaan aamulla eli aivan valoisaan aikaan.”

Samaisesta talosta kulkee alakouluikäisiä lapsia vajaan kilometrin matkan koulubussille.

”On ymmärrettävää, että vanhempia huolestuttaa päästää lapset yksin kulkemaan koulumatkaa. On totta, ettei susi ole käynyt Suomessa kiinni lapseen 100 vuoteen, mutta eipä susikantakaan ole ollut näiden vuosien aikana samanlainen”, Inkinen pohtii.

Peuroja ja hirviä aiempaa vähemmän

Yrjö Inkisen mukaan sudet ovat yleistyneet tällä alueella merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Kun ensimmäiset sudet tulivat tänne noin 15 vuotta sitten, jäljistä tehtiin havaintoja harvakseltaan. Sen jälkeen havainnot ovat lisääntyneet tasaisesti ja joka vuosi laumaan syntyy neljästä kahdeksaan pentua, jotka lähtevät eteenpäin.”

Pitkän linjan metsämiehenä Inkinen osaa päätellä jotain susien yleistymisestä myös siitä, että hirviä ja peuroja näkyy riistakameroissa entistä harvemmin.

”Kyllä peurat ilman muuta väistävät susien edellä kauemmaksi ja selvää muuttoliikettä on jo tapahtunut. Myös hirvikanta on pienentynyt ihan selvästi tällä alueella.”

Inkinen korostaa, että susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei ihmisten kotipihoille.

”Tuntuu, että määrä vaan jatkuvasti nousee ja nousee ja samalla sudet tulevat lähemmäs ihmistä. Hetken päästä tilanne menee siihen, ettei meillä riitä enää peuroja niiden ravinnoksi. Tuntuu, että tilanne menee ääripäästä toiseen.”

Inkinen onkin sitä mieltä, että paras ratkaisu tilanteeseen olisi kannanhoidollinen metsästys.

”Silloin tilanne saataisiin hieman tasoittumaan ja määrä pysyisi sopivana. Samalla sudet saataisiin todennäköisesti pelästymään ihmistä ja painumaan takaisin syvemmälle korpeen.”

Faktaa, ei hatusta heitettyjä lukuja

Yksi ristiriita asiassa on siinä, että metsästäjien ja luonnonvarakeskus Luken arviot susien määrästä eroavat radikaalisti toisistaan. Inkinen toivoisi, että Lukessa metsästäjien arvio otettaisiin vakavammin.

”Me olemme kuitenkin ne, jotka ovat oikeasti lähellä luontoa ja tarkkailemme todellista tilannetta.”

Inkisen mukaan metsästäjät ovat varsin hyvin kartalla alueen susien liikkeistä.

”Sinällään on vähän harmi, että ihmiset ovat vähän turtuneet susihavaintoihin, eikä esimerkiksi kaikista pihakäynneistä enää jakseta ilmoittaa, kun jossain ne saattavat olla lähes päivittäisiä.”

Metsästysseuran puheenjohtajan mukaan tärkeää olisi myös, että kaikki susihavainnot muistettaisiin ilmoittaa eteenpäin.

”Näin meillä olisi faktatietoa, eikä vain hatusta heitettyjä lukuja. Mielestäni nämä ovat ehdottomasti sellaisia asioita, missä ei voi pluffata ja havainnotkin pitää kirjata heti silloin kun ne on tehty. Sama koskee toki myös ilveksistä tehtyjä havaintoja, myös niitä tällä alueella riittää.”