Suomessa luonnon ennallistaminen pitkällä – ”Pihapiireistä hävinneet ihmiset, kärpäset ja sontiaiset”

Pölyttäjien määrä on pysynyt Suomessa pitkään vakiona, kirjoittaa Jukka Tuori. Kuvituskuva Pixabay.

Maaseutukuntien sivukylät on ”ennallistettu” Etelä-Suomea myöten. Me vain olemme käyttäneet tapahtuneesta ilmaisua ”autioituminen”. Myös luontokatoon ilmiö liittyy siinä, että pihanpiireistä ovat hävinneet ihmiset, kärpäset ja ”sontiaiset”, kun ei ole komposteja eikä lantapattereita.

Vakavasti ottaen Suomeen on jo syntynyt satoja autiokyliä, joissa vuokraviljelijät käyvät viljelemässä parhaita peltoja. Kiertelin kesällä 2022 Suomen rintamailla, Satakunnassa ja Pirkanmaalla autiokyliä. Niissä on aavemainen tunnelma, melko hyväkuntoiset rakennukset seisovat hylättyinä alakuloisina. Pihat kasvavat puita ja pensaita. Ennallistaminen on siis jo pitkällä, ympäristöministeri Ohisalolla ei selvästikään ole mitään todellista käsitystä Suomen luonnon tilasta.

Luontokato ja ennallistaminen ovat viestintätoimistojen ja paneelien tuottamia iskusanoja, joita toistetaan TV 1:n ja MTV:n uutisissa lähes joka ilta. Miksi Suomessa ilmaston lämpeneminen lykättiin sivuun 2022 ja hallituksen toimesta alettiin paahtamaan luontokatoa? Kuitenkin maapallon ilmaston lämpiäminen on tärkein asia. Hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää globaalisti ja yhtäaikaisesti. Suomi on valtava hiilidioksidin sitoja. Meidän maapinta-alastamme 75% on metsää. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä tehokkaammin se sitoo hiilidioksidia. Vanhoissa metsissä kasvu on vähäistä ja siksi niiden hiilensidonta on pienempää.

Toteutuessaan ennallistaminen hidastaa merkittävästi metsien kasvua ja on täysin vastakkainen poliittinen toimi, sille mitä vielä kaksi vuotta sitten Marinin hallitus ajoi. Silloin korostettiin hiilinielujen kasvattamista!

Luontokato on yliampuva ilmaisu Suomessa. Etelä-Euroopassa voidaan termiä käyttää perustellusti. Puhutaan esimerkiksi paljon pölyttäjäkadosta, kuitenkin Luken mehiläistutkija kertoi TV 1:n uutisissa kesällä 2022, että Suomessa pölyttäjien määrä on säilynyt pitkään vakiona, ei ole vähentynyt. Väite pölyttäjäkadosta on Suomessa valheellinen ja tarkoitushakuinen. Emme ole Keski-Eurooppaa.

Seuraavan hallituksen tulee ympäristötoimia suunnitellessaan ottaa huomioon toimen vaikutukset olemassa olevien elinkeinojen kannattavuuteen. Nykyinen vasemmistohallitus ei ole ottanut niitä ja niiden harjoittajia mitenkään huomioon.

Jukka Tuori
maakuntaneuvos, Huittinen

  • Mullikuhnuri

    Tähän on turha kommentoida muuta kuin että olet väärässä. Et kuitenkaan kykene omaksumaan uusia, tutkimuksiin perustuvia faktoja ja omaehtoiseen, tietoon perustuvaan mielipiteenmuodostukseen kykenemätön seurakuntasi ei osaa sekään erottaa väärää tietoa oikeasta. Kai muistat katkaista sähkösi silloin, kun se on erityisen halpaa runsaan tuulivoimatuotannon ansiosta? Ethän käytä vihreää energiaa?

  • sepekantonen

    Poimin kaksi Tuorin väitettä, jotka vaativat korjausta:

    ”Suomi on valtava hiilidioksidin sitoja.”
    Suomen hiilidioksipäästöt (CO2e) ovat noin 48 miljoonaa tonnia vuodessa, hiilinielu noin 23 miljoonaa tonnia vuodessa – vuosittaiset nettopäästöt ovat siis 25 miljoonaa tonnia. Suomi siis tuottaa tuplasti enemmän hiilidioksipäästöjä kuin sitoo. (lähde: Tilastokeskus, 2020).

    ”Luontokato on yliampuva ilmaisu Suomessa.”
    Luonto köyhtyy myös Suomessa. Tuoreimman uhanalaisuusselvityksen eli Punaisen listan mukaan Suomessa jo joka 9. laji on uhanalainen. Suosittelen tutustumaan Punaiseen listaan, vaikka se onkin kamalaa luettavaa. (lähde: Ympäristöministeriö 2019).

Jätä kommentti