Huittisiin on kuluvan vuoden aikana perustettu liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka tavoitteena on parantaa kaupungin liikenneturvallisuutta pitkässä juoksussa.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutin sekä Huittisten kaupungin maanrakennuspäällikkö Johanna Kalaojan muodostamaan ryhmään kuuluu lisäksi paikallisia ammattiautoilijoita ja liikennekouluttajia, poliisi, pelastuslaitos sekä ELY-keskus. Kaupungilta on mukana myös edustaja sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen puolelta. Huittisten liikenneturvallisuustyöryhmän koordinaattorina toimii Destian johtava asiantuntija Tapio Heiskanen, joka vetää vastaavanlaisia työryhmiä myös muualla Suomessa.

”Ryhmään on haluttu mahdollisimman monitahoinen ja puolueeton näkemys, jossa erityisesti ammattilaisten ääni kuuluu”, Ruutti kertoo.

Työryhmän tapaamisissa pohditaan, miten kaupungista olisi mahdollista saada turvallisempi ja käytettävämpi.

”Pyrimme tunnistamaan Huittisista liikenneturvallisuuteen liittyviä haasteita ja löytämään niihin ratkaisuja. Lisäksi ryhmään voi ottaa yhteyttä, jos havaitsee jonkun liikenneturvallisuusongelman, jolloin pyrimme viemään asiaa eteenpäin”, Ruutti kertoo.

”Pohdimme myös priorisointia, mihin kannattaa keskittyä ja paneutua. Mikä on turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta tärkeintä”, Kalaoja täydentää.

Tarkkuutta pyöräilijöille ja autoilijoille

Liikenneturvallisuustyöryhmän ensimmäinen kokous on jo järjestetty ja myös ensimmäiset turvallisuusongelmat havaittu.

”Aloituskokouksessamme keskustelimme Huittisten liikenneturvallisuustilanteesta laajasti. Tulimme siihen tulokseen, että Huittisissa, kuten oikeastaan kaikkialla muuallakin Suomessa, tulisi kiinnittää huomiota autoilijoiden ja pyöräilijöiden keskinäisiin väistämissääntöihin”, Kalaoja kertoo.

”Tieliikennelakia uudistettiin 1.6.2020 ja se toi mukanaan pieniä muutoksia, joita ei välttämättä ole vielä täysin sisäistetty”, Ruutti jatkaa.

Vaaranpaikkoja on huomattu erityisesti sellaisissa tilanteissa, kun pyöräilijä tulee pyörätietä ajoradalle. Ajoradan ylityspaikka voi näkyä usealla eri tavalla ja sekä autoilijoiden että pyöräilijöiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, kenellä väistämisvelvollisuus on.

”Pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä ajavaa ajoradan liikennettä, jos ajoradalla ajaville ei ole väistämismerkkiä tai he eivät esimerkiksi ole kääntymässä”, Ruutti kertaa.

Usein ajatellaan virheellisesti, ettei pyöräilijä saisi ylittää suojatietä ajaen. Ruuti kuitenkin muistuttaa, että se on sallittua, mutta väistämisvelvollisuus pyöräilijän ja autoilijan välillä määräytyy silloinkin sääntöjen ja liikennemerkkien mukaan.

”Jos pyöräilijä siirtyy taluttamaan pyöräänsä, hänestä tulee jalankulkija, jolle ajoneuvon kuljettajien on annettava suojatiellä esteetön kulku”, hän lisää.

Suojatietä tulee käyttää, kun sellainen on lähellä

Kalaoja muistuttaa, että mikäli ajorata on mahdollista ylittää suojatieltä, sitä tulee käyttää.

”Samoin yli- ja alikulkuja. Olemme huomanneet, että esimerkiksi Huhkolan ja Untonmäen välinen alikulku voisi olla enemmän käytössä. Vilkasliikenteinen tie ylitetään turhan usein vaarallisesti ajoradan yli.”

Toinen vaaranpaikka on alikulusta vähän keskustan suuntaan.

”Lauttakylänkadun ja Räikänmaantien risteys on hankala paikka. Suojatieksi merkatulla ylityksellä pyöräilijällä on väistämisvelvollisuus ellei Räikänmaantieltä tuleva auto käänny vasemmalle”, Kalaoja neuvoo.

Maanrakennuspäällikkö toivoo, että alueelle rakennettu uusi valaistus tulee tuomaan liikenteeseen turvallisuutta.

”Risteyksessä liikkuu paljon koululaisia ja liikenne on muutenkin vilkasta. Olemme miettineet paljon, miten turvallisuutta voisi lisätä, mutta kapealle pääväylälle on hankala toteuttaa esimerkiksi jakajaa.”

Kalaoja ja Ruutti toteavat, että pyöräonnettomuuksia tapahtuu Huittisissa verrattain vähän.

”Nyt kun valoa on vähän ja koululaisia liikenteessä paljon, tulee silti olla todella tarkkana.”

Sähköpotkulaudalla maksimissaan 25 kilometriä tunnissa

Kalaoja ja Ruutti nostavat esiin myös viime aikoina liikenteessä voimakkaasti lisääntyneet sähköpotkulaudat. Huittisten katukuvassa niitä on toistaiseksi näkynyt vielä varsin vähän, mutta kevään koittaessa innostus saattaa lisääntyä.

”Suurin osa näistä on kevyitä sähköajoneuvoja, jotka saavat kulkea maksimissaan 25 kilometriä tunnissa. Mikäli nopeus on korkeampi, potkulauta katsotaan vähintään mopoksi, jollaisella ajaminen liikenteessä edellyttää ajo-oikeutta, rekisteröintiä ja liikennevakuuttamista”, Ruutti toteaa.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö muistuttaa, että sähköpotkulaudoilla, moottorilla varustetuilla polkupyörillä ja sähköavusteisilla polkupyörillä tulee noudattaa pyöräilijää koskevia sääntöjä, kuten pyörätien käyttövelvoitetta.