Keskustan Saarikko sai ohjeita Sastamalasta: ”Täytyy välttää ääripäitä ja keskittyä perusasioihin”

Matti Luukkanen haastoi ministeri Annika Saarikkoa muun muassa energiakysymyksistä. Taustalla Seppo Aarinen ja Kari Alajoki.

Tiistaina aamupäivällä Sastamalan Citymarketin edustalla noin kolmekymmentä henkeä odottaa keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon saapumista.

”Ei keskusta aja sammutetuin lyhdyin”, naurahtaa Matti Luukkanen ja osoittaa kahvilan edustalla olevaa lyhtyä.

Ministeri saa kannustavan vastaanoton, useampi on sitä mieltä, että keskitien kulkijoille on kysyntää.

”Viholliset löytyvät ulkoa, ei sisältä. Sillanrakentajia tarvitaan”, Saarikko sanoo.

Luukkasta mietityttää energiapolitiikka ja kuluttajien epätasa-arvoinen kohtelu, toisilla sähkön hinta hipoo pilviä, toiset pääsevät helpommalla.

”Nyt puhutaan hinnasta, mutta sähköntuotanto on avainasemassa. Energiamarkkina ei toimi, sen osoitti Ukrainan kriisi. Hallituksen toimet – kuten windfall-vero, sähkön hintakatto ja sähkötuki – ovat vain laastareita, sillä systeemi on rikki. Päätöksiä pitää tehdä myös EU-pöydissä”, Saarikko sanoo.

”Nyt ei hötkyillä”

Kari Alajoen mielessä on Suomen Nato-hakemuksen hyväksyminen ja Turkin mahdolliset uudet jarrutusliikkeet jäsenyyden ratifioimisessa. Onko Suomen pakko mennä sotilasliittoon yhtä jalkaa Ruotsin kanssa?

”Pitää olla malttia, nyt ei hötkyillä. Sillä on väliä, olemmeko Natossa yhdessä vai erikseen”, Saarikko vastaa.

Alajoki nostaa esille myös keskustan näkemyserot hallituskumppaneiden kanssa. Saarikko myöntää, että näkemykset velasta ja luonnonvaroista ovat ne asiat, jotka hallituksessa hiertävät.

”Onko keskustapuolue joutumassa suojelun piirin?” heittää Matti Luukkanen viitaten puolueen hiipuneeseen gallup-kannatukseen.

”Arvokkaita asioita toki suojellaan, mutta emme vielä ole uhanalaisia, täälläkin meitä on näin paljon koolla”, Saarikko vastaa.

Paikallaolijat uskovat keskustan uuteen nousuun. Saarikko saa evästystä: ”Täytyy välttää ääripäitä ja keskittyä perusasioihin.”

Elsa Rajala (vasemmalla) tervehti Annika Saarikkoa ja toivoi, että keskusta helpottaisi ikäihmisten lääkäriin pääsyä. Teiden kunnossapitoon pitäisi myös satsata nykyistä enemmän, Rajala sanoi.

Velkaa otettu kriisien vuoksi

Jos keskustan käsitys velasta on eri kuin vasemmiston, mitä ajatuksia kokoomuksen vaalipuheet velanoton tiimoilta sitten herättävät?

Valtiovarainministeri toteaa, että ilman kriisejä – sotaa ja pandemiaa – velkaa on otettu suhteessa paljon vähemmän kuin monen edellisen hallituksen aikana.

”Itse asiassa Suomi on velkaantunut erityisen paljon kokoomuksen johdolla kymmenen vuotta sitten”, Saarikko napauttaa.

”Sodan ja pandemian vuoksi otetulle velalle ei kukaan ole osoittanut uskottavaa vaihtoehtoa. Päinvastoin – korona-aikana kokoomus vaati vielä enemmän velkaa yritysten tueksi.”

Saarikko pitää hyvänä sitä, että suomalaiset kantavat huolta velasta, sillä muunlaistakin suhtautumista ministeri on Euroopan unionin kokouspöydissä kohdannut. Yksi itsenäisyyden muoto on taloudellinen riippumattomuus muista maista.

Taloudessakin Saarikko painottaa keskitietä. Talous ei ole päämäärä, vaan väline hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen, hän sanoo. Keskusta sitoutuu valtiovarainministeriön näkemykseen talouden sopeuttamistarpeesta ja on valmis myös menoleikkauksiin.

”Kipeitäkin päätöksiä on joskus pakko tehdä, sillä olemme eläneet 15 vuoden ajan yli varojemme.”

Saarikko toivoo kriisien helpottavan. Talouden sopeuttamisen vaikeuskerrointa lisäisi entisestään inflaation syveneminen ja sodan jäätyminen pitkäksi konfliktiksi.

Jätä kommentti