”Täällä saa tehdä enemmän kaikkea” – Lasten toivomien harrastusten toteuttaminen on Sastamalassa ”koko kaupungin juttu”

Matleena Parvio, Janna Koivula, Alise Medina, Salme Toivola, Ivan Gromov ja Venla Rotsten ovat innostuneet kokkaamaan Outi Jokelan opissa. ”4H:lla on kokkikerhojen järjestämisessä pitkät perinteet. Samalla lapset oppivat myös ympäristöasioita, olemme askarrelleet itse sanomalehdestä biojätepusseja”, Jokela kertoo.

Karkun koululla on havaittavissa hyvin organisoitua tohinaa 4H-yhdistyksen Outi Jokelan johdolla. Joku pilkkoo kurkkua, toinen tomaattia, kolmas muotoilee ruistaikinasta kirjaimia, joku kippaa pakasteherneet suureen kulhoon ja toisaalla valutetaan keitinvettä pastasta. Torstaina kokkikerhossa valmistuu ruokaisaa salaattia ja aakkosten inspiroimia leipätikkuja.

Kolmas-, neljäs- ja viidesluokkalaisten yhteispeli toimii, ja kaikki kehuvat oppineensa syksyllä alkaneessa kerhossa vaikka mitä uutta.

”Meillä tehdään kotonakin yhdessä ruokaa viikonloppuisin, mutta täällä on kokeiltu erilaisia juttuja”, kertoo Matleena Parvio.

”Täällä saa tehdä enemmän kaikkea, ja ihan itse alusta loppuun saakka”, lisää Salme Toivola.

Leipominen on ollut useamman kerholaisen mieleen, ja reseptejä on kokeiltu kotonakin. Onko vastaan tullut uusia makuja?

”Kermahedelmäriisi. Se on tosi hyvää!”

Lehtikaalisipsitkin ovat jääneet mieleen, niiden maku tosin jakaa mielipiteitä.

Lasten toivomia harrastuksia toteuttaa iso joukko

4H-yhdistyksen järjestämä kokkikerho on yksi Karkun koulun ”isojen iltapäivän” aktiviteeteista. Saman iltapäivän aikana koululla tapahtuu Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin räätälöimän mysteerikerhon, Sastamalan musiikkiopiston musakerhon sekä VaLePan Eetu Pennasen ohjaaman liikuntakerhon merkeissä. Ideana on tarjota lapsille ja nuorille maksuttomia, heidän itsensä toivomia harrastusvaihtoehtoja koulupäivien päätteeksi.

Isojen iltapäivään mallia on otettu Stormin koululta, jossa konseptia toteutettiin ensimmäisenä. Vastaavalla idealla toimitaan myös Kiikan, Marttilan ja Tyrväänkylän kouluilla sekä Mouhijärven yhteiskoululla.

”Eka- ja tokaluokkalaisten on aina mahdollista jäädä koulun jälkeen iltapäiväkerhoon. Yhtenä päivänä viikossa ohjattua toimintaa on näillä kouluilla myös 3.- 6.-luokkalaisille”, selvittää kaupungin liikuntakoordinaattori Paula Lahdenniemi.

Isojen iltapäivät ovat osa Harrastamisen Suomen mallia, joka tavalla tai toisella toteutuu kaikilla Sastamalan peruskouluilla erilaisten kerhojen muodossa.

Lahdenniemi korostaa, että kyseessä on koko kaupungin juttu, sillä yhteistyö koulujen, seurojen, yhdistysten ja yksityisten yrittäjien sekä Sastamalan Opiston ja museoiden kanssa on kaiken toiminnan avain.

Kaupunki on taho, joka koordinoi toimintaa, vastaa rahoituksesta, tuo ihmiset yhteen ja toki työntekijät myös vastaavat joidenkin kerhojen vetämisestä. Kaupunki maksaa ulkopuoliselle harrastuksen järjestäjälle ostopalvelukorvauksen, joka on noin 45 euroa tunnilta. Lisäksi ohjaajien matkakulut korvataan. Lahdenniemi pitää korvaustasoa hyvänä, se on laadun tae.

Muun muassa Mikko Vänskä, Eemeli Touronen, Emilia Touronen ja Miro Silveri liikkuvat lentopalloilija Eetu Pennasen ohjauksessa Karkun koululla. He kaikki kertovat harrastavansa muutakin liikuntaa, mutta koululla järjestettävä kerho on monipuolinen ja siellä on tosi kivaa. Pennanen vetää liikuntakerhoa myös Marttilan ja Tyrväänkylän kouluilla. ”Tykkään touhuta lasten kanssa, ja tämä tuo mukavaa vaihtelua arkeeni”, hän sanoo.

Sastamalan palkittu malli kiinnostaa

Sastamalan tapa kehittää ja toteuttaa harrastamisen Suomen mallia on saanut tunnustusta liikunnan aluejärjestöiltä, Olympiakomitealta ja Liikkuva koulu -ohjelmalta.

Paula Lahdenniemen mukaan moni muu Pirkanmaan kunta on kiinnostunut siitä, miten malli Sastamalassa toimii.

”Olemme onnistuneet järjestämään valvojan kouluille kello viiteen saakka iltapäivällä. Se on mahdollistanut myös koulukuljetusoppilaiden osallistumisen kerhoihin.”

Usein huoltaja tulee hakemaan lapsensa koululta töistä päästyään.

Tärkeää on ollut saada malliin mukaan seuroja ja yhdistyksiä, jotka pystyvät järjestämään ohjaajaresurssia päiväaikaan. Monet harrastukset tapahtuvat illalla, mutta mallin tavoitteena on nimenomaan järjestää aktiviteettia, johon osallistuminen on helppoa ja kynnys matalalla.

”Ja koululla koulupäivän jälkeen järjestettynä se toteutuu loistavasti”, Lahdenniemi sanoo.

Tähän saakka rahoitusta mallin toteuttamiseen on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lahdenniemen mukaan tavoitteena on juurruttaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintaa kuntiin pysyvästi.

Harrastaminen koulupäivän yhteydessä / Sastamalan malli

  • Mukana hankkeessa on 14 koulua
  • Kerhoja jokaisella koululla 1−4, ja yhteensä Harrastamisen Suomen malli -kerhoja on 45 (+ Liikkuva koulu -hankkeen aikana perustetut alakoulujen 1.−2. lk:n liikuntakerhot 11 kpl).
  • Ilmoittautuneita syksyllä 2022 noin 450 lasta.
  • Neljällä alakoululla toimii ”isojen iltapäivä”, joka on 3.−6.lk:n toimintaa ja tarjoaa oppilaille turvallisen oleskelumahdollisuuden koululla. Paikalla nuorisotyötekijä ja koulunkäynninohjaaja, koskee myös kuljetusoppilaita.
  • Sylvään yläkoululla saatu syksyllä 2022 pyörimään Extremekerho erityisnuorisotyöntekijän vahvalla panostuksella.
  • Erityisentuen tarvitseville lapsille ja nuorille (kehitysvammaiset) järjestetty kerhotoimintaa, jossa mukana kyseisen koulun koulunkäynninohjaajat.
  • Harrastamisen Suomen mallin toteutuksessa mukana paikallisia seuroja, yhdistyksiä, yksityisiä yrittäjiä, Sastamalan opisto ja Sastamalan musiikkiopisto.
    Sastamala palkittiin Hämeen urheilugaalassa perjantaina. Yhteiskuvassa Hannamari Laitinen (asiantuntija) Hämeen Liikunta ja Urheilu, Stormin koulun johtoja Leena Iso-Ketola-Ryyppä,  Sastamalan kaupungin liikuntakoordinaattori Paula Lahdenniemi, liikunta- ja nuorisopalvelupäällikkö Tiina Haronoja ja Suomen Olympiakomitean myyntijohtaja Anu Kauppi.

    Tunnustusta Sastamalalle. Kuva: Paula Lahdenniemi.