Onko yöunesi levotonta tai kuorsaatko? Entä koetko päiväsaikaan jatkuvaa väsymystä tai uupumusta ja kärsit keskittymisvaikeuksista? Muun muassa tällaisia oireita aiheuttaa uniapnea, jota sairastaa jopa 24 prosenttia suomalaisista, moni tietämättään.
”Uniapnea lasketaan nykyään uudeksi suomalaiseksi kansataudiksi”, toteaa myös Sastamalassa vaikuttavan Kyrösjärven seudun hengitysyhdistyksen uniapneayhdyshenkilö Heli Moberg.
Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Mobergin mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista. Lukemat tasoittuvat, kun naiset tulevat vaihdevuosi-ikään.
”Vaihdevuosien jälkeen sairaus on naisilla lähes yhtä yleinen kuin miehillä.”
Uniapnean vaikeusastetta mitataan sillä, kuinka paljon hengityskatkoksia henkilöllä esiintyy tunnissa. Lievässä uniapneassa katkoksia on 5-15, keskivaikeassa 15-29 ja vaikeassa yli 30 katkosta tunnissa. Riskitekijöitä ovat ylipaino, pieni alaleuka, lyhyt kaula ja kupera kasvojen profiili, ahdas nielu, kilpirauhasen vajaatoiminta sekä nenän tukkoisuus. Myös perinnöllisyys vaikuttaa sairauden syntyyn.
”Uniapneaa voi ennaltaehkäistä laihduttamalla, tupakoinnin lopettamisella ja alkoholin käytön vähentämisellä”, ohjeistaa Moberg.
CPAP-laitteen käyttö parantaa elämänlaatua
Uniapneaa kannattaa aina hoitaa, sillä se aiheuttaa monia terveysriskejä. Se muun muassa lisää 3–6-kertaisesti kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin.
”Uniapnea lisää auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Pitkään jatkuva huonolaatuinen yöuni ja unen puute aiheuttavat sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, keskivartalolihavuutta, metabolista oireyhtymää ja korkeaa verenpainetta”, Moberg listaa.
Autoilijan kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos hän havaitsee itsessään hälyttäviä merkkejä. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa jatkuva väsymys tai nukahtelu tilanteissa, joissa huomio herpaantuu. Hoidettuna uniapnean aiheuttama päiväväsymys häviää ja riski joutua liikenneonnettomuuteen pienenee.
Uniapnea todetaan mittauksilla, jotka voidaan tehdä kotona tai sairaalassa. Tulosten perusteella henkilölle voidaan määrätä uniapnealaite. Mobergin mukaan lievimmissä tapauksissa suuhun asennettava uniapneakisko voi auttaa tai sitten sairastuneelle määrätään ylipainehengityshoito eli CPAP-hoito. Hoidossa kasvoille asetettavan nenämaskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella. Tämä estää hengitysteiden tukkeutumista unen aikana.
Laite ei poista itse tautia, mutta se parantaa unenlaatua ja elämänlaatua sekä vähentää päiväväsymystä ja muita sairauden aiheuttamia terveyshaittoja.
”CPAP-laitteen saa käyttöönsä sairaalan unipoliklinikalta, jossa myös laitteen käyttöä neuvotaan. Laitteeseen on olemassa monenlaisia maskeja, ja vain kokeilemalla voi löytää omansa.”
Uniapneayhteyshenkilö Heli Moberg korostaa, että vaikka kyseessä on sairaus josta ei voi parantua, parantaa laitteen käyttö elämänlaatua merkittävästi.
”Ja jo sekin tieto, että elämä jatkuu, auttaa paljon eteenpäin.”
Uniapneatilaisuus Sylväällä
Kyrösjärven seudun hengitysyhdistyksellä on uniapnea-vertaisryhmä, joka kokoontuu joko Ikaalisissa tai Hämeenkyrössä. Toiveissa on, että lähitulevaisuudessa oma ryhmä saataisiin myös Sastamalaan.
Sitä ennen sastamalalaisille tarjotaan mahdollisuus kuulla uniapneasta Sylvään koululla 15.3. pidettävässä tilaisuudessa, jossa aiheesta puhuu Taysin unipoliklinikan apulaisylilääkäri Hannele Hasala. Tilaisuus alkaa kello 17.30.
Jutun kirjoittamisen tukena käytetty myös Hengitysliiton verkkosivuja.
