Sastamala on ratkomassa keskustan alueen varhaiskasvatuksen akuuttia paikkapulaa siirtotilaratkaisulla. Mikäli kasvatusjohtaja Pekka Kareksen esitys pitää päätöksentekoprosessissa, Ojansuun päiväkodin yhteyteen hankitaan siirtotilat kolmelle päiväkotiryhmälle viiden vuoden vuokra-ajalla.

Kareksen mukaan päätöksenteko ottaa aikansa, ja palvelun turvaamiseksi on mietittävä muitakin ratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että yksityisen Touhula-ketjun yksikkö Marttilankadulla otetaan liikkeenluovutusperiaatteella kaupungin haltuun. Toiminta jatkuisi toistaiseksi ja väliaikaisesti.

”Kaupungin varhaiskasvatus on kokonaisuus, ja kaikkien yksiköidemme toimintaa ohjaavat samat arvot ja kriteerit sekä samanlaiset pedagogiset suunnitelmat. Pidemmän päälle näen Touhulan kohdalla isona puutteena oman piha-alueen puuttumisen. Lisäksi yksikön pienuus tekee siitä todella haavoittuvan esimerkiksi työntekijöiden sairastuessa. Jo nyt on nähtävissä, että pieniin yksiköihin on isompia yksiköitä vaikeampi saada sijaisia ja työntekijöitä”, Kares miettii.

Kares korostaa, että Touhulan yksikössä on vain 25 paikkaa, eikä se yksinään tarjoa helpotusta keskustan alueen tilanteeseen.

Kuluvan ja ensi vuoden aikana keskustan alueelle tarvitaan yhteensä 60 varhaiskasvatuspaikkaa. Touhulan jatkon lisäksi valmistellaan muun muassa jo kertaalleen suljetun Varilan ryhmäperhepäiväkodin avaamista.

Ojansuulle perustettavan siirtotilan vuokrahinta olisi kaupungille noin 190 000 euroa vuodessa. Kymmenen vuoden vuokra-ajalla hintaa tulee melkein kaksi miljoonaa euroa. Esitetyn viiden vuoden vuokra-ajalla kustannukset olisivat kuitenkin noin 560 000 vuodessa, eli viidessä vuodessa 2,8 miljoonaa euroa.

Pekka Kares, eikö tällä rahalla saisi jo ihan uuden päiväkodin?

”Näyttää siltä, että varhaiskasvatuksen tarve vain kasvaa lähivuosina. Siinä mielessä näen jonkun pysyvämmän ratkaisun järkevänä. Ojansuun päiväkodin laajentaminen on yksi vaihtoehto, sillä rakennus on alunperinkin suunniteltu niin. Myös Marttilan koulukiinteistön hyödyntäminen voisi olla mahdollista, mutta se vaatii remonttia. Ja ovatko nämä pysyvät ratkaisut mahdollisia millaisella aikataululla?” Kares miettii ja muistuttaa, että Sastamalalla on mittava investointiohjelma tuleville vuosille.

”Todennäköisesti tarvitsemme Vammalan keskustan alueelle pysyvän ratkaisun. Tätä varten laadimme erillisen selvityksen, jossa tarkastellaan muun muassa näitä mainittuja vaihtoehtoja”, hän sanoo.

Entä jo lakkautettu Keskustan päiväkoti, eikö sitä voisi avata uudestaan?

”Kiinteistöstä luovuttiin pitkälti sisäilmaongelmien takia, eli sen kunto on huono. En näe mahdollisena aloittaa toimintaa siellä uudestaan”, Kares vastaa.

Varhaiskasvatuksen tilanteen taustalla monta syytä

Varhaiskasvatuksen osalta aiemmin tehty palveluverkkoselvitys on vanhentunut, Pekka Kares sanoo.

”Vaikka syntyvyys on laskenut, varhaiskasvatuksen tarve on kasvanut hyvin nopeasti”, hän tiivistää.

Viranhaltijat ja päättäjät ympäri Suomen ovat joutuneet nopeiden ratkaisujen eteen, sillä varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut lyhyellä aikavälillä merkittävästi valtakunnallisesti.

Kareksen mukaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli koko kaupungin tasolla 2023 tammikuussa 79,8 prosenttia 1-5-vuotiaiden lasten osalta, kun se vuonna 2019 oli 62,9 prosenttia.

”Palveluverkkoselvityksessä osallistumisasteen arvioitiin olevan 65 prosenttia, ja Sastamalassa se on jo liki 80 prosenttia ja voi vielä tulevaisuudessa nousta. Eli aiempi arviomme oli väärä.”

Syyt osallistumisasteen kasvuun ovat Kareksen mukaan moninaiset, mutta suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat parantunut työllisyystilanne sekä valtakunnallisesti toteutetut tulorajojen merkittävät korotukset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisaste 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevaisuudessa ikäluokkien koko Sastamalassa olisi 150 lasta ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste jatkaa kasvuaan noin 85:een prosenttiin”, Kares sanoo.

Varhaiskasvatuspaikkojen tarvetta arvioitaessa on pyritty huomioimaan sitä, että osallistumisasteen kasvu tarkoittaa alle 3-vuotiaiden osuuden kasvua varhaiskasvatuksen piirissä.

”Lapset siirtyvät varhaiskasvatukseen yhä nuorempina, mikä tarkoittaa sitä, että paikkoja tarvitaan enemmän, sillä laskennallisesti alle 3-vuotias tarvitsee 1,75 paikkaa. Myös erityistä tukea tarvitsevat pitää huomioida resursoinnisssa”, Kares selvittää.

Vammalan alueen lisäksi haastava tilanne näkyy Sastamalan pohjoisella ja läntisellä alueella perustettuina lisäryhminä Kiikan, Uotsolan ja Häijään päiväkoteihin.

Kareksen mukaan toimintavuonna 2023-2024 lisäryhmät tarvitaan Kiikan ja Uotsolan päiväkoteihin ja näiden tarve olisi pysyvämpi.