Sylvään koululla järjestettiin tiistaina aamupäivällä uimahallifoorumi, jonka juontajana toimi nuorisovaltuuston puheenjohtaja Veeti Pyhältö.
Kaupungin edustajina tilaisuudessa olivat Sastamalan kasvatusjohtaja Pekka Kares, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pertti Hakanen (kesk), ”kaksoisroolissa” ollut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Sylvään koulun rehtori Jari Andersson (kok) sekä sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Janne Prihti (ps). Etäyhteyden kautta tilaisuuteen osallistui myös Sastamalan kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi, joka esitteli uimahallihankkeen tämänhetkistä tilannetta.

Varmaa Toukoniemen mukaan olivat valtuuston tekemät päätökset uimahallin sijainnista ja siitä, että halli tullaan rakentamaan. Rakennuspaikaksi valikoitui Sylvään koulun alue – uimahallin yhteyteen tulee myös koulun tarvitsema liikuntasali.

”Investointi on tosi kallis, kaksi-kolme kertaa suurempi kuin Mouhijärven yhteiskoulun laajennus. Tekniikka on kallista, samoin käyttökustannukset”, kaupungin investoinneista vastaava Toukoniemi kertoi.

”Marraskuussa valitaan rakennustoimikunta hankkeelle, toiminnallisuuksien linjaaminen tapahtuu ensi vuoden alkupuolella ja viitesuunnitelmat kevään 2024 aikana. Hankinnat, kilpailutukset ja muut valmistelevat työt tehdään vuoden 2025 aikana. Varsinaisiin rakennustöihin päästään vuoden 2026-2027 aikana.”

Toukoniemen esittelemien laskelmien mukaan hallin hintalappu tulee olemaan 15-28 miljoonan haarukassa riippuen siitä, mitä kaikkea halliin halutaan.

Kaikki kaupungin edustajat painottivat nuorten tärkeää roolia hallihankkeessa.
Puheenvuorojen jälkeen oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa pohdittiin sitä, mitä uimahallilta toivottiin. Jokaisessa ryhmässä oppilaskunnan edustaja ja yksi kaupungin edustaja johti keskustelua. Lopuksi jokainen ryhmä esitteli ajatuksiaan.

Saunat, riittävän suuret uima-altaat ja muut uimahallien perusvarustukseen kuuluvat asiat tulivat esille kaikissa ryhmissä. Eräs ryhmä oli ottanut huomioon hallin sijainnin aivan järven tuntumassa.
”Olisi kiva, kun olisi näkymä järvelle saunoista.”

Toisessa ryhmässä oli pohdittu, että erillistä poreallasta ei välttämättä tarvittaisi.
”Terapia-altaassa voisi sen sijaan olla hierontasuihkut.”
Ilmatäytteinen vesiesterata – Wibit-rata sai myös kannatusta.
”Wibit-rataa voisi vuokrata erikseen tietylle ajalle, että ei tarvitsisi olla omaa.”

Liukumäkeä, ponnahduslautaa ja hyppytorniakin toivottiin.
”Hyppytorni houkuttelisi erityisesti nuoria. Ja jos hyppytorni on liian kallis, niin ainakin ponnahduslauta pitäisi olla.”
Esille tuli myös kirjakaupunkiin sopiva idea.
”Herra Hakkarainen voisi näkyä siellä, ja kirjojakin siellä voisi olla.”

Hierontasuihkuihinkin ehdotettiin kirjateemaa.
”Led-valot tai värivalot altaassa olisivat myös kivat. Ja joka kuukausi hallilla voisi olla joku tapahtuma.”
Nuorten mukaan ensisijaisesti Sastamalan alueen koulujen oppilaiden pitäisi päästä koulu-uinteihin tulevaan omaan halliin.
”Ja säännöllisiä kuljetuksia hallille pitäisi järjestää kauempaakin, esimerkiksi Suodenniemeltä.”

Esteettömyyttä pidettiin tärkeänä, samoin kohtuullisia lippujen hintoja.
”Perheliput voisivat olla edullisia, että perheet kävisivät yhdessä uimassa.”
Ulkoaltaasta ja rantasaunastakin visioitiin – sekä pihassa olevasta suihkulähteestä.

Kaupungin edustajat pitivät nuorten ja lasten kanssa käytyjä keskusteluja erittäin hyvinä.
”Sastamalassa on aina haluttu saada lasten ja nuorten ääni kuuluviin. Hyvä tilaisuus, hyvää keskustelua”, Jari Andersson totesi.

Vaikka villejäkin ideoitakin heitettiin ilmaan, kaikki ymmärsivät, että aivan kaikkea ei välttämättä voida toteuttaa.

Ehdottoman tärkeää on kuinkin saada olla mukana suunnittelussa.
Hyvät ajatukset ja ideat eivät jääneet pelkästään koulun auditorioon, vaan ne luvattiin toimittaa eteenpäin.
”Ei mitään näennäisdemokratiaa, kaikki mitä nyt on kerätty, toimitetaan eteenpäin päätöksentekoon”, lupasi Sylvään koulun apulaisrehtori Mikko Mustanoja.
”Mielestäni rakennustoimikuntaan tulisi valita mukaan myös nuorisovaltuutettuja.”