Auraukset ja hiekoitukset puhuttavat joka talvi. Vaikka huoltoyhtiöt varautuvat huolella, asettavat sääolosuhteet aina oman haasteensa.
”Säätiedotuksia seurataan koko ajan, ja varaudumme ennakkoon. Kalusto ja miehistö on valmiina, ja lumitöihin lähdetään nopealla aikataululla. Meidän yhtiössämme koneelliset ja käsilumityöt tehdään pääsääntöisesti samaan aikaan kohteissa – se on todettu toimivimmaksi ratkaisuksi. Monissa kohteissa on myös käytäviä, polkuja ja portaita, jotka täytyy puhdistaa lumesta, ja jonne koneella ei pääse”, kertovat Kotikatu Jokilaakson aluejohtaja Tommi Haavisto ja palvelupäällikkö Samuli Palonen.

Huoltoyhtiöillä on erilaisia sopimuksia, mutta useimmiten auraus- ja hiekoitustyöt kuuluvat kiinteään kuukausihintaan.
”Eli tuli lunta paljon tai vähän, niin samalla sopimuksella mennään. Sopimukset on hinnoiteltu pitkän kokemuksen tuomalla tiedolla, eli käytetään pitkän aikavälin auraus- ja hiekoituskertojen keskiarvoa”, Haavisto kertoo.
”Tämä takaa sen, että vaikka kertoja tulisi kuinka paljon, ei kulu asiakkaalla nouse kohtuuttomaksi.”

Haastavimpina Haavisto pitää myrskyjä, jolloin lunta tulee jopa useamman päivän ajan, ja samalla tuulee voimakkaasti. Tästä hyvänä esimerkkinä oli viime viikon myräkkä.
”Silloin ollaan liikkeellä käytännössä koko ajan. Alueeseemme kuuluu useampi kunta, ja vaikka kalusto on joka kunnassa mitoitettu oikein – on sula mahdottomuus olla aivan joka paikassa yhtä aikaa. Jos lunta tulee koko ajan, ja tuuli vielä kinostaa sitä, voi aurattu kohde pahimmillaan olla tukossa jo tunninkin päästä uudelleen”, Haavisto selvittää.

”Parhaansa huoltoyhtiöt kuitenkin tekevät, että kulkuväylät saadaan pysymään auki haastavimmissakin sääolosuhteissa. Tässä kohtaa täytyy antaa kiitos sitoutuneille työntekijöille, joiden ansiosta alueet saadaan pidettyä kunnossa ja käyttäjille turvallisina.”

Normaalit lumisateet hoituvat helposti, mutta pitkään jatkuva pyrytys on asia erikseen.
”Äärisääilmiöt ovat lisääntyneet, erityisesti tuulet. Jos alkaa satamaan lunta, ei pääsääntöisesti odoteta sateen loppumista, vaan lenkki aloitetaan kesken sateen. Liikkeelle lähdetään käytännössä aina keskellä yötä”, Haavisto kertoo.
”Yöaika on tekijöille huomattavasti mukavampaa, kun ei tarvitse varoa liikennettä samoin kuin päiväsaikaan – tai olla todella tarkkana esimerkiksi pihoissa lumileikeissä olevien lasten kanssa.”

Toisinaan huoltoyhtiöille tulee huomautuksia siitäkin, että koneet pitävät meteliä yöaikaan, kun pitäisi saada nukkua. Vielä suurempi ongelma on kuitenkin se, jos lumen takia ei pääse kulkemaan ja autot juuttuvat parkkipaikoille.
”Meteliä ei toivota – ja toisaalta kuitenkin työt pitäisi olla tehtyinä”, naurahtaa Haavisto mahdotonta yhtälöä.
”Suurin osa asiakkaista kuitenkin ymmärtää työtämme – ja senkin, että äänettömästi aurausta ja hiekoitusta ei pystytä tekemään. Reitit on saatava auki, vaikka siitä vähän meteliä kuuluukin.”

Haasteensa runsaslumisiin talviin tuo sekin, että lumen kasauspaikat täyttyvät aika nopeasti – erityisesti pienillä pihoilla.
”Lunta täytyy ajaa välillä pois, että sitä mahtuu kasaamaan tontille. Poiskuljetuksesta tulee lisälaskua, ja sen takia niiden kuljetuksissa välillä pihistellään”, Haavisto toteaa.
Kun lumenkasauspaikalla kasa alkaa olla suuri, on auraajan vaikeaa saada enää lumia mahtumaan mihinkään.
”Suuret lumikasat aiheuttavat ongelmia myös näkyvyyden suhteen. Poistumisteiden varressa isojen lumikasojen takaa on vaikeaa nähdä liikennettä, ja ennen kaikkea jalankulkijoita.”

Lumitöiden lisäksi talvikauteen kuuluu myös liukkauden torjunta.
Hiekoitus on yksi talven tärkeimmistä kiinteistönhuoltotoimista.
”Ennen kuin voidaan hiekoittaa, on kuitenkin saatava aurattua, jos on sadellut lunta. Toisinaan lähdetään liikkeelle pelkästään hiekoittamaan. Suojakeleillä, kun jään pinta alkaa sulamaan – hiekoitussepeli uppoaa jään sisälle hyvin nopeasti. Tästä syystä juuri hiekoitettukin piha saattaa olla pian uudelleen liukas, etenkin jos alkaa uudelleen pakastamaan, ja sepeli jää jään sisälle”, kuvailee puolestaan Palonen.

”Nämä ovat alalla tiedossa olevia haasteita, joihin varaudumme parhaamme mukaan.”
Normaali varovaisuus ja maalaisjärjen käyttö liikkuessa on aina tärkeää, vaikka huolto hyvin pelaisikin – oli sitten auton ratissa, muulla kulkuvälineellä tai jalkaisin liikenteessä.

Kiinteistönhuoltoon liittyvän palautteen antaminen on tärkeää.
”Tiedonkulku ja vuorovaikutus huoltoyhtiön ja pihan- tai tilan käyttäjän välillä on tärkeää. Toisinaan on tullut vastaan tilanteita, että taloyhtiössä on otettu uudelleen käyttöön esimerkiksi joku kulkukäytävä, joka pitää aurata ja hiekoittaa”, mainitsee Palonen esimerkkinä.
”Koska kohteita on paljon, on tärkeää, että informaatio kulkee meille asti mahdollisimman pian. Se takaa sen, että voimme itse ohjeistaa myös esimerkiksi juuri taloon tulleet työntekijät.”

Tuleeko liukastumisia paljon?
”Liukastumisia kohteissamme tulee vuodessa 1-2, se on hoidettaviin kiinteistöihin nähden hyvin vähän – toki tavoite on, että niitä ei tulisi lainkaan. Lumen alla oleva jää on kaikista petollisinta ja salakavalinta”, tietää Palonen.
”Meillä on tarkka järjestelmä, johon kirjataan kaikki käynnit ja tehdyt toimenpiteet.”

Mikäli huoltoyhtiö on laiminlyönyt tehtävänsä, se voi olla korvausvelvollinen, jos joku loukkaantuu liukastuessaan. Jos taas asianmukaisesta huollosta huolimatta asukas liukastuu – korvausvastuu on asiakkaalla.
”Näistä ei vuosien varrella meillä ole kertaakaan saatu riitaa aikaiseksi”, mainitsee Haavisto.