”On kiva tutkia kirjoja” – Sastamalassa esikoululaisten arkea rikastuttavat kirjastovierailut ja kohtaamiset lukukoiran kanssa

Aava Kivimäki, Sampo Iivonen ja Jooa Lahdenperä löysivät kirjastosta mieluista jouluista luettavaa.

Mouhijärven kirjaston hyllyjen välistä kuuluu supinaa. Mouhijärven yhteiskoulun eskarilaisista Sampo Iivonen, Aava Kivimäki, Iina Kivistö, Jooa Lahdenperä ja Lucas Vilppala ovat tulleet tapaamaan lukukoiraa. Joku valitsee luettavaa, joku on jo päässyt tekemään tuttavuutta kainkoira Kiiran kanssa.

Lapset eivät ole kirjastossa ensimmäistä kertaa, kertoo esiopetusryhmän lastenhoitaja Liisa Salo. Toisesta esikouluryhmästä on jo käynyt lapsia tapaamassa lukukoiraa, ja palaute on ollut innostunutta.

”Lapset ovat kertoneet kokemuksesta toisilleen. Tämä porukka on odottanut lukukoiran kohtaamista innokkaana”, Salo sanoo.

”Ja onhan tämä itsellekin mukavaa, sellaista eskarin perusarkea rikastuttavaa tekemistä”, hän pohtii.

Jooa Lahdenperä pitelee käsissään kuvakirjaa, jonka kannessa on veikeän näköinen orava.
”Valitsin tämän kirjan, koska eläimet ja luonto kiinnostavat minua”, hän kertoo.

Millaista oli lukea Kiira-koiralle?

”Kivaa. Se taisi tykätä tästä kirjasta, koska yritti nuolaista sitä. Selvästi se kuunteli, kun kerroin sille juttuja”, Jooa vastaa.

”Olen joskus lukenut kissalle kirjaa, että ehkä voi olla myös lukukissa”, Jooa miettii.

Aava Kivimäki haluaisi lukea Risto Räppääjä -kirjoja. Hänestä on mukavaa, kun eskarissa kuunnellaan satuja.

Iina Kivistö kertoo, että kirjaimet ovat heille jo hyvinkin tuttuja.

”Ennen joulua on kiva tutkia kirjoja, joissa on tonttuja ja joulupukki. Täällä kirjastossa on paljon sellaisia kirjoja”, lapset juttelevat.

Kiira-koira kuuntelee tarkkaavaisesti, kun Lucas Vilppala ja Iina Kivistö kertovat Pipsa Possun joulusta.

”Olenkohan ollut kiltti?”

Pian on Lucaksen ja Iinan vuoro lukea lukukoiralle.
Kaksikko asettuu istumaan. Kiira ryhdistäytyy heti, kun kirja otetaan esille. Se nuuhkaisee lukijoita ja tulee tutuksi, lapset rapsuttavat sitä korvan takaa.

Iina ja Lucas katselevat kuvia hetken ja sitten puhe alkaa pulputa. He kertovat Pipsa Posssun joulupuuhista vuorotellen kirjan aukeama kerrallaan. Kun on sivun anti käyty läpi, käännetään seuraava sivu hyvässä yhteisymmärryksessä.

Kiira kallistaa päätään ja laittaa kuononsa melkein kiinni kirjaan. Pipsa Possun joulu on niin jännittävä!

Kiira itse suhtautuu jouluun rennosti. Koiran elämässä se ei ole sen kummoisempi päivä, vaikka toki ihmisten touhotus pistää silmään.

”Jouluna keittiössä on kiinnostavia tuoksuja. Usein mammalla on meillekin jotain herkkuja. Olenkohan ollut kiltti? Saankohan paketin?” lukukoira miettii – ainakin lasten mielestä.

Paula Kaarlampi ja Kiira ovat jo tuttu kaksikko monille Mouhijärven ja Suodenniemen lapsille. Lukuvuorossa Aava ja Jooa.

Kirjaston kynnys matalammaksi

”Kiira haluaa kovasti oppia uutta. Se on lasten ansiosta viisastunut, kun on saanut kuulla niin monenlaisia tarinoita”, naurahtaa Kiiran omistaja Paula Kaarlampi.

Kaarlammen mukaan Kiira on hyvin sosiaalinen ja rakastaa lapsia. Kun Kiira ymmärtää, että kirjastoon ollaan taas matkalla, se kiskoo innokkaana omistajaa perässään kohteeseen. Lukuhetkiin Kiira tietysti rauhoittuu ja keskittyy kuuntelemaan.

Kiira on Suomessa melko harvinainen japanilaisen alkuperäisrodun edustaja. Kaarlammen mukaan lukukoira voi olla mitä rotua tahansa, tärkeintä on koiran sopivuus tehtävään. Sen täytyy pitää ihmisistä ja erityisesti lapsista.

”Aivan olennaista on tietysti ohjaajan ja koiran yhteistyö ja luottamus. Ohjaajan pitää tuntea koiransa läpikotaisin, ymmärtää sen elekieli, luonne ja ennakoida sen käytös.”

Kaarlammen ja Kiiran vapaaehtoinen työsarka lasten lukuilon sytyttämiseksi alkoi parivaljakon kaksijalkaisen osapuolen jäätyä eläkkeelle. Ensimmäiset pienet asiakkaat he kohtasivat Suodenniemellä, sittemmin toiminta laajeni kuntalaisten toiveesta Mouhijärven kirjastolle.

”Saan itselleni hyvän mielen, kun voin olla hyödyksi. Olen saanut monet kerrat todistaa, miten lukuinnostus saa potkua koiralle lukemisesta”, Kaarlampi sanoo.

”Ja lasten lukutaidon kehittymistä on mahtava seurata. Ensin eskarilaisena kerrotaan kuvakirjan tapahtumista omin sanoin ja mielikuvitusta käyttäen. Sitten opitaan kirjaimet ja tapaillaan tavuja. Loppukeväästä jotkut osaavat jo lukea”, hän kuvailee.

Parasta on kuitenkin nähdä, millainen vaikutus lukukoiralla on lapsiin.

”He rohkaistuvat lukemaan. Koira ei välitä virheistä, ei arvostele, vaan tykkää samalla tavalla kaikista. Toivon tottakai, että kirjaston kynnys toimintamme myötä madaltuu ja kiinnostus kirjoihin kasvaa”, Kaarlampi sanoo.

Paula Kaarlammen Kiira on yksi neljästä Sastamalan kirjaston lukukoirasta. Kaikki Sastamalan lukukoirat ohjaajineen ovat käyneet läpi Suomen Kennelliiton koulutuksen.

Suomen Kennelliiton lukukoirat tunnistaa keltaisesta huivista.

Sastamalan kirjaston työntekijöiden vinkeillä kohti joulua:

Lapsille:
Heidi Viherjuuri: Hilja ja operaatio joulun taika
Peruskoulun alimmille luokille sopiva romaani, jossa selvitetään mm. onko tonttuja olemassa ja mihin lahjat hävisivät tuulikaapista.
J.K. Rowling: Jouluposso
Harry Potterin kirjoittajan lumoava lastenromaani, jossa jouluyönä lelutkin heräävät eloon.
Tove Jansson: Kuusi
Jouluinen novelli Kuusi johdattaa joulun tunnelmaan kirjassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia.
Aikuisille:
Alexandra Benedict: Joulun murhapeli
Vuotuinen jouluperinne sukukartanossa muuttuu eloonjäämistaisteluksi, kun lumimyrsky katkoo yhteydet ulkomaailmaan.
Aki Pulkkanen: Pohjolan joulu: perinteitä kekristä nuuttiin
Kauniisti kuvitettu kirja johdattaa jouluperinteisiin ja niiden taustoihin.
Tiina Laaninen: Hyvän mielen joulukalenterit.
Paikallisen kirjoittajan joulukalenterikirjat, joista ensimmäisessä valmistaudutaan jouluun hyvää mieltä tuottavien vinkkien avulla ja toisessa tutustutaan julkisuuden henkilöiden jouluun valmistautumiseen.