Vastaanottokeskusten toimintaan on valtakunnallisesti tulossa isoja muutoksia. Osa keskuksista lopettaa toimintansa ja osassa keskuksista palvelun järjestäjä vaihtuu. Maahanmuuttovirasto (Migri) on kilpailuttanut vastaanottotoimintaa, ja muutokset voivat tarkoittaa osalle maahantulijoista sitä, että oman keskuksen toiminta päättyy.

Sastamalan Karkun vastaanottokeskus on Migrin listalla niiden yksiköiden joukossa, joiden toiminta siirtyy.

Pihlajalinnan vastaanottopalveluiden operatiivinen johtaja Marika Nevanpää kertoo Alueviestille, että he saivat keskiviikkona tiedon siitä, että heidän sopimuksensa Migrin kanssa on irtisanottu päättymään 30. huhtikuuta.

”Karkun vastaanottokeskuksen 15 työntekijälle sekä 240 asiakkaalle on kerrottu asiasta”, Nevanpää sanoo.

Sastamalassa toimivassa Pihlajalinnan Karkun vastaanottokeskuksessa on asiakkaita enemmän, mitä itse keskuksessa on asukkaita. Vastaanottokeskus palvelee Sastamalassa myös muualla kuin Karkun Voimarinteellä majoittuvia maahantulijoita.

Mitä Pihlajalinnan ja Migrin välisen sopimuksen päättyminen konkreettisesti tarkoittaa? Loppuuko Karkun vastaanottokeskuksen toiminta?

”Sitä mekään emme vielä varmuudella tiedä, mutta asiaan saataneen lisäselvyyttä ensi viikolla”, Nevanpää vastaa.

Hän korostaa sitä, että keskuksen palvelut jatkuvat normaalisti ainakin 30. huhtikuuta saakka.

”Sairaanhoitajamme ja sosiaalityöntekijämme ja kaikki muut työntekijämme sekä verkostomme ovat asiakkaiden tukena seuraavat kuukaudet. Me emme katoa nyt mihinkään, vaan autamme kaikkia asiakkaitamme, jotka tarvitsevat apua.”

Karkun vastaanottokeskuksen toiminta perustettiin erityisesti vastaamaan Ukrainasta Suomeen tulleiden hätään keväällä 2022.

Vuoden Suomessa olon jälkeen ukrainalaisilla on ollut mahdollisuus hakea kotikuntaoikeutta. Sen jälkeen heillä on oikeus samoihin palveluihin kuin muillakin kuntalaisilla.

”Yhteistyö Sastamalan kaupungin kanssa on toiminut todella hyvin ja sutjakkaasti. Ukrainalaisten kotoutumiseksi on tehty hienoa yhteistyötä”, Nevanpää kiittelee.

Nevanpään mukaan vastaanottokeskuksen asiakkaissa on tälläkin hetkellä henkilöitä, joille kotikuntaoikeuden hakeminen voisi olla ajankohtaista.

”Se on sitten jokaisen oma ratkaisu, haluaako hakea tätä oikeutta ja haluaako juuri Sastamalan kotikunnakseen. Mutta näitäkin ihmisiä ehdimme vielä huhtikuun loppuun mennessä tässä prosessissa tukea, jos tarvetta on”, hän toteaa.

Kotikuntaa voisi tällä hetkellä hakea 14 000 ukrainalaista

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa 87 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä 24 alaikäisyksikköä. Vastaanottojärjestelmässä on noin 33 600 asiakasta, joista 41 prosenttia asuu yksityismajoituksessa. Suurin osa asiakkaista on Ukrainasta paenneita.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät esimerkiksi järjestöt ja yritykset.

”Vastaanottokeskukset pyrkivät tiedottamaan asiakkaita hyvissä ajoin mahdollisista muutoksista. Etukäteen tiedottamisella pyritään varmistamaan se, että asiakkaat pystyvät varautumaan tilanteeseen ja voivat halutessaan siirtyä kuntalaisiksi tai järjestää majoituksensa itse keskuksen ulkopuolella”, kertoo viraston vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi tiedotteessa.

Nurmen mukaan Suomen vastaanottokeskuksissa on tälle hetkellä kirjoilla noin 14 000 tilapäistä suojelua saanutta ukrainalaista, jotka voisivat hakea kotikuntaa sekä siirtyä kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden piiriin.

Muokattu klo 13.05. Pihlajalinna sai tiedon sopimuksen irtisanomisesta ke 30.1., ei viime viikolla, kuten jutussa aiemmin luki. Yhteistyö Ikaalisten kanssa päättyi viime vuoden loppuun, joten maininta siitä poistettiin.