HR-ammattilainen vastaa Ilmari Nurmisen yleisönosastokirjoitukseen ja muistuttaa hallituksen tekevän nyt toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt tehdä jo 25 vuotta sitten

Yleisönosastollamme kirjoittanut on sitä mieltä, että lakko-oikeus sopii hyvin rajata muutamaan tuntiin. Kuvituskuva hoitajien lakosta huhtikuulta 2022. Kuva: Alueviestin arkisto / Mari Kalliomäki.

Olen niin kyllästynyt tähän hallituksen syyttelyyn, että HR -ammattilaisena on pakko avautua aiheesta. Meidän paikalliset kansanedustajat Arto Satonen ja Miko Bergbom ovat ansiokkaasti pitäneet asioita esillä, mutta muutamaa asiaa on hyvä vielä selkeyttää.

1. Jos työntekijä täyttää työsopimuksen mukaiset ehtonsa asianmukaisesti, niin yksikään hallituksen suunnittelema muutos ei vaikuta heihin juuri mitenkään:

-Irtisanomisen helpottaminen ei ole mikään ongelma, jos työntekijä huolehtii osaamisestaan, työkyvystään sekä työpanoksestaan. Kaikki nämä asiat ovat työsopimuslaissa työntekijän velvollisuuksia. Ei työnantajalla lähtökohtaisesti ole tarvetta irtisanoa työntekijää, joka hoitaa asianmukaisesti hommansa.

-Ensimmäisen sairauspäivän omavastuu. Tämäkään ei ole mikään ongelma, jos olet pois töistä kerran tai kaksi vuodessa, kun kausiflunssa tms iskee. Monessa TES:ssä tämä karenssi, tai jopa pidempi, on olemassa koskien uusia työsuhteita aluksi. Se ei ole ollut mikään ongelma tähänkään asti.

-Takaisinottovelvollisuuden muutos. Ennen työsuhteen päättämistä jokainen työnantaja miettii, onko jotain muuta työtä mitä voisi ko työntekijälle tarjota. Rekrytointi ja uuden työntekijän perehdyttäminen on aikaa vievää ja kallista aina. Ilman velvoitettakin työnantaja haluaa varmasti tarjota avautuvaa tehtävää yrityksen jo tuntevalle työntekijälle, mikäli hänen osaamisensa vastaa tarvetta.

2. Paikallinen sopiminen ei tarkoita automaattisesti asioista huonommin sopimista. On täysin absurdi ajatus, että yleissitova jonkin alan TES olisi kaikille alan yrityksille sopiva. Lisäksi kaikki työnantajat eivät ole työnantajajärjestöjen jäseniä ja sen vuoksi heillä ei tällä hetkellä ole mahdollista neuvotella paikallisesti yhtä laajasti kuin järjestäytyneillä työnantajilla.

Saman alan sisällä yritykset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa, erilaisilla markkinoilla ja erilaisten asiakkaiden kanssa tekemisissä. Alan sisällä myös työvoiman saatavuudessa voi olla isoja eroja. Jos paikallinen sopiminen mahdollistaa yritykselle sen, että kaikille sen työntekijöille riittää töitä tasaisesti, niin eikö se ole silloin myös työntekijöiden etu?

Tiedän myös paljon yrityksiä, jotka ovat paikallisesti sopineet monista TES:ä paremmista ehdoista. Miksi edelleen vuonna 2024 työnantajaa pidetään lähtökohtaisesti roistona?

3. Työttömyysturvan ja muiden sosiaalietujen leikkaukset. Ketään ei pidä ajaa taivasalle tai jättää oman onnensa nojaan, mutta jokaisella on oltava vastuu omasta elämästään. Meillä ei ole varaa sellaisiin tilanteisiin, että työtä ei kannattaisi ottaa vastaan. Yhteiskunnan tehtävä on auttaa akuutin kriisin hetkellä, mutta ei tämä yhteiskunta pyöri, ellei jokainen kanna korttaan yhteiseen kekoon ja se tarkoittaa työn tekemistä ja siitä saadulla palkalla elämistä.

Meillä on tälläkin hetkellä Suomessa suunnilleen saman verran työttömiä, kuin avoimia työpaikkoja. Järjestelmän tulee olla sellainen, että töihin kannattaa mennä. Työttömyys ei voi olla uravalinta. Meillä ei ole siihen varaa! Uutta työtäkin on helpompi hakea, kun on töissä ja mielenterveyskin kiittää, kun on rytmi ja yhteisö, johon kuulua.

4. Lakko-oikeus. En voi ymmärtää sitä, että rankaisemme palkanmaksajiamme siitä, että demokraattisilla vaaleilla valittu hallitus tekee toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt tehdä jo 25 vuotta sitten. Oikeus ilmaista mielipiteensä on oltava, mutta mielenilmaukseen riittää muutama tunti. Kyllä se siinä ajassa jo tulee selväksi.

Ilmari Nurminen toteaa kirjoituksessaan, ettei hallitus tuo mitään työntekijöiden asemaa tai parempaa työelämää mahdollistavia toimia. Mielestäni kaikki nämä listatut toimet ovat työntekijöiden asemaa ja parempaa työelämää mahdollistavia toimia edellyttäen, että olet töissä ja hoidat omat velvollisuutesi asiallisesti.

Ja kyllä se ostovoima kasvaa, kun ollaan töissä ja saadaan palkkaa.

Sanna Murtojärvi
Yrittäjä
HR-ammattilainen

  • mikkonieminen

    Jopas oli vihapäissään kirjoitettu teksti. Ei kovin hyvää kuvaa anna HR ammattilaisesta / yrittäjästä.

    • Jerry

      Miksei?
      Kirjoittaja toi esille ja selkeytti varsin hyvin tämän koko AY-sirkuksen tilanteen ja väänsi rautalangasta juuri ne asiat, joista levitetään tieten tahtoen muunneltua kuvaa vasemmiston suulla.

  • sepekantonen

    ”Ei työnantajalla lähtökohtaisesti ole tarvetta irtisanoa työntekijää, joka hoitaa asianmukaisesti hommansa.”
    Lähtökohtaisesti ei, mutta on hyvin mahdollista, että työnantajaa ei vaan jonkun naama miellytä, jolloin voikin potkia pois vaikka hommat hoituisivat.

    ”Tämäkään ei ole mikään ongelma, jos olet pois töistä kerran tai kaksi vuodessa,”
    Mitä jos sairastat sairautta, joka vaatii säännöllisiä hoitoja?

    ”Miksi edelleen vuonna 2024 työnantajaa pidetään lähtökohtaisesti roistona?” Mistä tämä olkiukko tuli? Työsuhteessa on kaksi osapuolta työnantaja ja työntekijä. Suomessa on ollut tapana suojata suhteen heikompaa osapuolta, joka työntekijä yleensä on. On naiivia ajatella kaikkien työnantajien ajattelevan työntekijöiden hyvää, on siellä myös roistoja joukossa. Samoin työnantajalta voi kysyä, mikä ongelma yleissitovuudessa on, jos yritys hoitaa velvoitteensa?

    ”Meillä ei ole varaa sellaisiin tilanteisiin, että työtä ei kannattaisi ottaa vastaan. … ja se tarkoittaa työn tekemistä ja siitä saadulla palkalla elämistä. … Järjestelmän tulee olla sellainen, että töihin kannattaa mennä”
    Tähän on ratkaisuna myös korkemmat palkat ja paremmat työehdot esimerkiksi siistijöille tai ravintola-alalle. Esimerkiksi (Kokoomuksen säätämän) suojaosan poisto on todella ikävä teko osa-aikaisia kohtaan, eikä sillä ole todennäköisesti mitään työllisyysvaikutuksia.

    ”Meillä on tälläkin hetkellä Suomessa suunnilleen saman verran työttömiä, kuin avoimia työpaikkoja”
    HR-ammattilaisen täytyy olla tietoinen kohtaanto-ongelmasta. Millä menet kaupallisella koulutuksella lähihoitajaksi?

    ”Työttömyys ei voi olla uravalinta” kuinka monesta ihmisestä tässä puhutaan ja mikä on heidän kustannusvaikutuksensa?

    ”Ja kyllä se ostovoima kasvaa, kun ollaan töissä ja saadaan palkkaa.”
    Tähän mielestäni kiteytyy kirjoittajan (virheellinen) oletus, joka on koko kirjoituksen pohjalla, että töihin vaan mennään. Se ei ole todellisuus. Suomessa on todella paljon ihmisiä, jotka haluavat töihin, hakevat aktiivisesti töitä, mutta eivät niitä saa. Hyvin usein nämä henkilöt ovat yli 50-vuotiaita pitkän työuran jo tehneitä.

  • tikapuuhermo

    Vaikka olisin asioista mitä mieltä tahansa ja olenkin, yhdestä yhtä ja toisesta toista, niin se ei poista sitä etten ymmärrä tätä omin poteroihin kaivautumista. Sillä menetelmällä ei ennenkään ole hyvää haukattu.
    Mikä siinä on ettei neuvotteluja aloiteta. Oikeita neuvotteluja, ei sellaisia joissa hampaitten raosta sihistään omat periaatteet, ja piste. Asiat asioina ja niin edelleen….Meinasin vielä laittaa loppulauseen nahkurin orsista, mutta jätän sen tekemättä.

Kommentointi ei ole käytössä.