Houhajärven eteen on tehty pitkäjänteistä työtä.
Tiiviisti asutun järven asukkaat havahtuivat järven heikentyneeseen tilaan viime vuosituhannen lopulla.
Joukko rannan asukkaita ryhtyi toimeen, ja Houhajärvi ry perustettiin elokuun lopulla vuonna 1999.
Samaan aikaan vireille laitettiin hanke laskujoen luusuan patoamisesta.
Pitkämäinen, noin kahdeksan kilometrin pituinen ja 0,1-1,3 kilometriä leveän Houhajärven keskisyvyys pohjapadon jälkeen on ollut 2,46 m.
Järven kaikkein syvimmät kohdat ovat 7 metriä.
”Rantakiinteistöjä on vapaa-ajanasunnot ja vakituisesti asutut kiinteistöt yhteenlaskettuna noin kolmisensataa”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Antti Soini.
Järven kunto on merkittävästi kohentunut tehtyjen toimenpiteiden myötä.
Pohjapahdon lisäksi järveä on hoidettu tekemällä siihen laskeutusaltaat, planktontutkimus, hoitokalastusta, kelluskasvien niittoa, istuttamalla petokaloja ja avaamalla ahteen kannas.
”Niitolla on merkitystä virtauksiin ja pohjapadolla on ollut merkittävä vaikutus. Kesäveden aikaan pinnan nousu on ollut lähes puoli metriä, ja kesäajan vedenkorkeus on tärkein. Hoitokalastus on myös erittäin tärkeää”, toteaa Soini.
Niittoa hoitanut Hannu Kolisoja on seurannut järven tilaa kahdenkymmenen vuoden aikana.
”Järven tila on parantunut paljon, sen huomaa muun muassa näkösyvyydestä ja sinilevän puuttumisesta”, Kolisoja perustelee.
”Lähiseudun järvistä täällä on eniten tehty pitkäjänteistä työtä ja saatu pysyviä tuloksia.”
Veden pinta ja laatu on pysynyt tasaisempana. Kelluskasvillisuutta pyritään edelleen pitämään kurissa matalissa lahdissa ja salmissa niittämällä parin vuoden välein.
”Maatalous ei ole suurin ongelma nykyään, pelloilta tulevat ravinnepäästöt ovat vähentyneet. Sen sijaan mökkiläisten ja kiinteistönomistajien tulisi huolehtia, että eivät päästäisi puhdistamattomia vesiä järveen”, muistuttaa Soini.
”Olen huolissani myös siitä, että kaupunki suunnittelee vedenottamon laajentamista Levolle. Järvellä onkin jo kolme kaivoa, ja tämä neljäskin on kaiketi tulossa. Koepumppauksia on jo tehty. Vedenottomäärä ei saisi kutienkaan kuivana aikana kasvaa”, Soini toteaa.
Harjuilta tuleva vesi vaikuttaa järveenkin.
”Lähdepohjaisena järvenä sillä on vaikutusta.”
