Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuuston hyväksymässä kiinteistöstrategiassa Vammalan seurakuntatalo on muiden seurakuntatalojen tavoin sijoitettu kiinteistöksi, josta seurakunta luopuu. Toiminta Vammalan seurakuntatalossa on sisäilmaongelmien vuoksi AVI:n määräyksestä ja kirkkoneuvoston päätöksellä päättynyt syyskuussa 2023, minkä jälkeen rakennus on seissyt tyhjillään.
Kirkkovaltuusto on pitänyt useita kiinteistöihin ja seurakunnan talouteen liittyviä informaatio- ja keskusteluiltoja. Valtuuston iltakoulussa kesällä 2023 annettiin kirkkoneuvoston asettamalle kiinteistötyöryhmälle tehtäväksi selvittää erilaisia vaihtoehtoja Vammalan seurakuntatalon tulevaisuudesta.
Vammalan seurakuntatalon julkisivu on asemakaavassa suojeltu rakennus. Rakennuksen erittäin huonon kunnon vuoksi Sastamalan seurakunta on pyytänyt Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa seurakuntatalon purkamisesta.
Maakuntamuseo on 28.6.2024 antamassaan lausunnossa todennut, että ”seurakuntatalon ulkovaipan kaikki pääosat vaativat joko laajamittaista korjaamista tai uusimista, jotta todettujen sisäilmaongelmien syyt saataisiin poistetuksi. Kokonaisuutena arvioiden korjausten laajuus olisi verrattavissa uudisrakentamiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että seurakuntatalon purkaminen on erittäin valitettavaa, mutta rakennuksen huonon kunnon vuoksi mahdollista. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole purkamissuunnitelmasta huomautettavaa.” Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 21.8.2024 yksimielisesti, että Sastamalan seurakunta hakee rakennukselle purkulupaa.
Yleisönosastokirjoituksessa esitetään, että asian valmistelu olisi ollut lainvastainen ja siinä olisi toimittu väärässä käsittelyjärjestyksessä. Asiassa on edetty seurakunnan kiinteistöstrategian mukaisesti. Vammalan seurakuntatalon osalta on edetty samassa käsittelyjärjestyksessä kuin muissakin seurakunnan kiinteistökaupoissa.
Kiinteistötyöryhmä ei ole tehnyt asiassa päätöksiä vaan tehtävänsä mukaisesti valmistellut asioita kirkkoneuvostolle.
Kirkkoneuvoston tehtävä on päättää kiinteistöjen myyntiin panemisesta, mutta myyntipäätöksen hyväksyy kirkkovaltuusto neuvoston esityksestä. Esimerkiksi päätöksen Kiikan Leiriahon myyntiin panemisesta teki kiinteistötyöryhmän esityksestä kirkkoneuvosto ja myyntipäätöksen hyväksyi neuvoston esityksestä kirkkovaltuusto.
Vammalan seurakuntatalo ei ole ollut julkisessa myynnissä. Sastamalan kaupunki on osoittanut kiinnostusta kiinteistöä kohtaan ja kaupunki on nähty myös neutraalina vaihtoehtona kiinteistön mahdollisena omistajana.
Kiinteistökaupan ehtona on purkuluvan saaminen. Myynti kaupungille esisopimuksen mukaisesti kulttuuri- ja matkailutarkoitukseen mahdollistaisi sen, että kiinteistö olisi jatkossakin kaikkien sastamalalaisten käytettävissä.
Kirkkolaki edellyttää, että seurakunnan luovuttaessa kiinteää omaisuuttaan ilman avointa tarjouskilpailua puolueettoman asiantuntijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo. Vammalan seurakuntatalosta on pyydetty kaksi arviolausuntoa, joista ensimmäisessä kiinteistön arvoksi on arvioitu 300 000 euroa ja toisessa 180 000 euroa.
Kaupungin arvio kiinteistön arvosta oli 300 000 euroa. Seurakunta saisi kaupassa tämän summan vähennettynä arvioiduilla purkukuluilla, jolloin seurakunta saisi kaupasta 150 000 euroa. Mikäli seurakunta purkaisi rakennuksen omalla kustannuksellaan, toteutuneet kustannukset maisemointitöineen ylittäisivät tuon summan huomattavasti ja myyntitulo jäisi saamatta.
Yleisönosastokirjoituksessa todetaan, että jos 150 000 euron kauppahinta hyväksytään, kyse olisi seurakunnan omaisuuden hukkaamisesta. Entä sitten, jos kiinteistö jäisi tyhjillään seurakunnalle, joka maksaisi purkukustannukset, kiinteistön maisemoinnin ja sen jälkeen ylläpitokustannukset, mutta se ei palvelisi lainkaan seurakunnan toimintaa – ja lakisääteistä seurakunnan tehtävää – eikö se olisi vielä enemmän seurakunnan omaisuuden hukkaamista?
Kiinteistöistä luopumisessa on aina kysymys toiminnan kannalta kokonaistaloudellisimmasta ratkaisusta ja kustannusten vähentämisestä, jotta seurakunta voi tulevaisuudessakin tarjota elävää toimintaa lapsista eläkeikäisiin.
Sastamalan kaupungin ohella muitakin mahdollisia ostajaehdokkaita ja yhteistyökumppaneita on tarkasteltu, mutta ainoana realistisena vaihtoehtona kiinteistötyöryhmä on nähnyt kaupungin. Vammalan seurakuntatalo on ollut vuoden tyhjillään, eikä muita ostajaehdokkaita ole ilmaantunut.
Seurakunnalle tyhjän seurakuntatalon ylläpito on maksanut noin 80 000 euroa vuodessa. Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi rakennuksen tarvitseman remontin vastaavan uudisrakentamista. Jokainen kuukausi ja vuosi, jolloin seurakunta maksaa tyhjillään olevien kiinteistöjen ylläpidosta, syö seurakunnan varoja ja mahdollisuuksia investoida säilytettäviin kiinteistöihin.
Sastamalan seurakunnan talous on vuosia ollut alijäämäinen. Talouden suunta on tuomiokapitulin ohjauksesta käännettävä tänä vuonna. Ainakaan kahtena seuraavana vuotena ei seurakunnan talousarvioon ole mahdollista sisällyttää Vammalan seurakuntatalon purkukustannuksia, mikäli toiminta halutaan turvata.
Useissa seurakunnan pysyvästi säilytettävissä kiinteistöissä on suuri korjausvelka, ja niissä ovat edessä miljoonien eurojen investoinnit lähivuosina. Esimerkiksi Tyrvään kirkko, Roismalan siunauskappeli ja Houhajärven Leirimaja odottavat mittavia investointeja.
Vaikka seurakuntataloista luopuminen tekee kipeää, on se edellytys tulevien vuosien välttämättömille investoinneille ja toiminnan jatkuvuudelle.
Vesa Aurén
Kirkkoherra
Elisa Nieminen
Vt. talousjohtaja
