Huittisten vapaapalokunta vietti viime lauantaina suurta juhlaa. Vain muutama päivä aiemmin, elokuun 10. päivä tuli kuluneeksi 140 vuotta Huittisten VPK:n perustamisesta.
”Menestyäkseen tulevaisuudessa pitää tuntea menneisyytensä ja paikkansa nykyisyydessä”, Huittisten VPK:n hallituksen puheenjohtaja Santeri Latvala totesi.
Kuten monessa muussakin tapauksessa, myös Huittisissa keskustelu palokunnan tarpeellisuudesta nousi esiin paikkakunnalla sattuneiden tulipalojen seurauksena.
Latvala arvelee lopullisen sysäyksen palokunnan perustamiselle olleen kirkonkylällä ollut Hannulan tulipalo elokuun alussa 1884.
”Tulipalon jälkeen kruunun nimismies Sebastian Herzberg kutsui koolle huittislaisia miehiä perustamaan palonsammutuskuntaa. Nimismies Herzbergistä tuli palokunnan ensimmäinen päällikkö ja selonteossaan vuodelta 1899 hän määrittelee palokunnan toiminta-ajatuksen olevan palovahinkojen sattuessa asettaa harjoitettua ja kunnan parasta harrastavaa miehistöä toimittamaan sammutustyötä sekä pelastamaan henkeä ja omaisuutta.”
Vpk:n vaiheisiin on mahtunut monenlaista, mutta tällä hetkellä palokunnassa toimii hälytys-, nais-, nuoriso- ja veteraaniosastot.
Hälytysosaston vahvuus on 25 henkilöä, joista naisia on kahdeksan.
Naisosastossa jäseniä on 16 ja nuoriso-osastossa lapsia 18. Naisveteraaneja palokuntaan kuuluu viisi ja miesveteraaneja kuusi.
”Jäsenistömme on hyvin koulutettua ja meillä on vahva tahto kehittää sekä itseämme että palokunnan toimintaa”, Santeri Latvala totesi.
Huittisten vpk:lla on Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimus vahvuudella 1+4.
Kalustoon kuuluvat pelastuslaitoksen omistamat sammutusauto, liikenteenohjausperävaunu, vene sekä palokunnan omistama miehistönkuljetusauto.
”Syksyn aikana valmistuu palokunnan omistama, Palosuojelurahaston avustuksella toteutettava TMA -ajoneuvo tuomaan tarvittavaa suojaa tiellä työskentelyyn”, Santeri Latvala kertoi.
Aktiivinen jäsenistö toimii paitsi oman palokunnan tehtävissä myös useissa maakunnallisissa ja valtakunnallisissa luottamustehtävissä.
”Merkittävää on myös se, että Huittisten vpk:sta on lähtöisin useita henkilöitä pelastustoimen erilaisiin tehtäviin”, Latvala kehui.
Palokuntatoiminnalla on perinteikäs ja vahva rooli osana aktiivista kansalaisyhteiskuntaa, mutta perustehtävänsä osalta sopimuspalokuntatoiminta ei ole vapaaehtois- tai harrastustoimintaa vaan sitä määrittää keskeisesti pelastuslaitoksen ja yhdistyksen välisen sopimuksen mukainen velvoite.
Huittisten vpk:n päällikkö Mari Latvala muistutti, että sopimuspalokuntien toiminta perustuu monin osin vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan, jonka merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa kolmannen sektorin yhteiskunnallisen painoarvon lisääntymisen rinnalla.
”Samanaikaisesti vapaaehtoisuuden muoto ja tavat ovat muutoksessa. Vapaaehtoisuuden voima on vähenemässä ja ihmisten kiinnittyminen järjestöihin on höllentynyt. Vapaaehtoisuus on enenevissä määrin projektiluontoista ja lyhytaikaista”, hän pohti.
Päällikön mukaan kehityskulku ei ole onneksi poistanut ihmisten tarvetta kuulua osaksi jotain yhteisöä ja parantaa maailmaa.
”Vapaaehtoistyön mielenkiinto näyttäisi suuntautuvan ennen kaikkea itse toimintaan, kun taas hallintoon osallistuminen tuntuu houkuttelevan yhä vähemmän”, hän tietää.
Tulevaisuuden haaste saattaakin olla siinä, kuka jatkossa haluaa hoitaa yhdistykselle välttämättömät hallinnon rutiinit.
Mari Latvala kertoi myös operatiivisen toiminnan vaatimusten kasvusta.
”Sopimushenkilöstön tason edellytetään tietyiltä osin vastaavan ammattilaisten tasoa”, hän totesi.
