Koska seurakunnan pöytäkirjoissa ja tiedotuksessa Vammalan seurakuntatalon kunnosta ja välttämättömästä peruskorjaustarpeesta näyttää esitetyn vain yhdensuuntaisia arvioita, on välttämätöntä julkaista 11.9. tehdyn rakennuskatselmuksen muistio.
Seurakuntatalon säilyttämisen puolesta nousseen vapaaehtoisryhmän valtuuttamana rakennusalan asiantuntijat suorittivat rakennuskatselmuksen tarkoituksena selvittää talossa tarvittavat peruskorjaustoimet.
Katselmukseen osallistuneet:
Vesa Kulmala, rakennusurakoitsija, rakennusinsinööri (el.)
Risto Ketola, rakennusinsinööri (el.)
Timo Tuomisto, rakennusmestari (el.)
Hannu Peltonen, rakennusurakoitsija (el.), 1998 laajennuksen rakentaja
Unto Virtanen, rakennusarkkitehti, 1998 laajennuksen suunnittelija
Marja Rauhala, rakennusarkkitehti
Ilkka Finska, yritysjohtaja (el.)
Jari Nurmi, kirkkoherra (el.)
Asiantuntijat saivat tutustuttavakseen myös sisäilmaongelmien johdosta teetetyt ja saadut dokumentit, Terveystalon, Aluehallintoviraston ja Inspector Sec Oy:n asiakirjat sekä A-Insinöörien kuntotutkimuksen toimenpide-ehdotuksineen. A-Insinöörit oli laatinut myös kustannusarvion seurakuntatalon peruskorjaamiseksi, jonka loppusumma on 2,76 milj. euroa.
Havainnot:
Todettiin, että em. dokumentit ja kustannusarvio ovat olleet päättäjien käytettävissä. Niiden perusteella kirkkovaltuustolle on tehty esitys, että kustannusarvion hintaiseen peruskorjaukseen ei ole mahdollisuuksia. Näin on päädytty esittämään seurakuntatalosta luopumista.
Suoritetun katselmuksen ja asiakirjoihin perehtymisen perusteella todettiin ensiksi se, että A-Insinöörien tekemä kuntotutkimus on hyvä pohja suunniteltavalle peruskorjaukselle, koska näin on jo selvitetty kokeellisesti ongelmakohdat. Toisaalta todettiin, että julkisuuteen annettu tieto sisäilmaongelmista aiheutuvan välttämättömän peruskorjauksen hinnasta perustuu kustannusarvion virheelliseen tulkintaan. Päättäjille on voinut sen perusteella syntyä välttämättömän korjaustyön hinnasta harhaanjohtava kuva.
A-Insinöörien kustannusarvioon on sisällytetty välttämättömien korjaustoimenpiteiden lisäksi myös useita sellaisia korjausehdotuksia, joita varsinainen sisäilmaongelmien poistaminen ei edellytä. Raportin sisällä esitetään vaihtoehtoisia toimenpidesuosituksia, mitä tulisi tehdä, jos 1) korjauksen tavoite on sisäilmaongelmien poistaminen tai 2) jos korjauksen tavoite on tätä laajempi remontti, joka on myös kalliimpi. Kuitenkin kustannusarvio on laadittu vain kalliimman vaihtoehdon (2) mukaisesti. Insinööritoimistolta olisi luonnollisesti pitänyt edellyttää myös samassa raportissa esitettyjen välttämättömien korjausten kustannusarvio (1).
Selkein esimerkki on se, että laajan peruskorjauksen kustannusarvio sisältää talon julkisivujen purkamisen ja uudelleen muuraamisen, korkean osan vesikaton rakenteiden uudelleen tekemisen sekä ikkunoiden, ovien ja julkisivupellitysten uusimisen. Toisaalta raportissa selvästi kerrotaan, etteivät näin massiiviset toimet ole välttämättömiä, koska ongelmat voidaan ratkaista myös tiivistyskorjauksin. Paikalla todettiin ja raportin kuvistakin näkyy, että esimerkiksi katot ovat hyvässä kunnossa, samoin ikkunat, ovet ja pellitykset.
Tiiliseinien kunnosta raportti antaa liioitellun negatiivisen kuvan yleistäessään yksittäisiä havaintoja: ”Tiilijulkisivuissa on rapautumavaurioita etenkin korkean osan julkisivuissa. Tiilien saumat ovat laajoilla alueilla irtonaisia. Lisäksi tiilipinnoilla on paikoin havaittavissa pinnan lohkeamista, halkeamia…” Katselmuksessa todettiin päinvastoin: laajennusosan seinät ovat erittäin hyvät ja vanhatkin varsin hyvät, vain pari pinnalta lohjennutta tiiltä havaittiin ja eteläsivulla ohuen jälkisaumauksen vähäisiä irtoamisia, joilla ei ole rakenteellista merkitystä, ei siis tiilten ja laastin irtoamisia. Pelkästään jo näiden mainittujen, vain mahdollisina esitettyjen, massiivisten ulkorakennustöiden osuus kustannusarviossa on 0,5 milj. euron luokkaa.
Kustannusarvioon on myös sisällytetty mm. siistissä kunnossa olevien märkätilojen uudelleen sisustaminen, vaikka näissä tiloissa ei ole osoitettu ongelmia. Samoin muukin kustannusarvio on tehty massiivisimman peruskorjausvaihtoehdon mukaan.
A-Insinöörien selvityksessä tuodaan siis esille selvästi se, että varsinainen sisäilmaongelmien poistaminen saadaan aikaan huomattavasti kevyemmin toimin. Tällöin kustannusarvio laskee jopa puoleen esitetystä laajimman kaavan mukaisesta peruskorjausvaihtoehdosta.
Johtopäätökset:
Edellä sanotun mukaisesti katselmuksessa 11.9.2024 esitettiin arvio, että vaadittavan ulko- ja sisätyön kustannukset ovat suunnilleen 1 milj. euron luokkaa. Siihen sisältyvät työt, joita A-Insinöörit esittää välttämättömiksi sisäilmaongelmien poistamiseksi (vaihtoehto 1). Suunnitellun säätiön hallinnassa rakennuttajakustannuksia on mahdollista alentaa myös siten, että rakennustyön suunnittelu ja työnjohto voidaan pitkälti toteuttaa taustalla olevien asiantuntijoiden avulla vapaaehtoisvoimin. Työ voidaan teettää osaurakoin tai tuntitöin, mikä tulee omassa työnjohdossa edullisemmaksi.
1) Kuten raporttikin toteaa, pääsyy rakennuksen ongelmille on talon piha-alueella. Talon ympärys on kaivettava auki ja rakennettava toimiva salaoja- ja sadevesijärjestelmä. Sokkelin eteen tulee asentaa ulkopuolinen kosteuseristys patolevyineen, routaeriste sekä sepelikerros. Kasvillisuus talon ympäriltä tulee poistaa ja maanpinta muotoilla kallistumaan rakennuksesta poispäin. Tämän jälkeen kellarikerroksen ulkoseinärakenteet kuivatetaan.
2) Pääkerroksessa suoritetaan mm. aulatilojen alakaton uudistaminen kuten kuitupäästöjä aiheuttaneiden äänenvaimennusvillojen poisto. Lisäksi tehdään tarvittavat puhdistus-, tiivistys-, kapselointi- ja pintakäsittelytyöt. Keskeisiä ovat myös likaantuneen ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus sekä tarvittavat uusimis- ja säätötyöt.
3) Kellarissa suoritetaan yläkerran töitä vastaavat korjaustoimet. Kellarikerros on myös mahdollista erottaa yläkerrasta sekä rakenteellisesti että ilmanvaihdollisesti siten, että se jätetään pääasiassa vain varastotilaksi, ellei sillä ole muuta tarvetta.
Ilkka Finska
Ulpu Hukkanen
Aulis Ylönen
Hannu Peltonen
Marja Rauhala
Elisa Junttila
Seppo Kulju
Irmeli Kulonpää
Pertti Peuraniemi
Raija Seurala
