Törmäri suojaa tienpäällä – Huittisten VPK on kolmas törmäysvaimentimen käyttöön ottava sopimuspalokunta

Eero Haavisto, Santeri Latvala ja Miikka Laineenoja kertovat, että törmäysvaimennin kulkee normaalisti yksikön perässä ylös nostettuna.

Huittisten VPK siirtyy lähiviikkojen aikana turvallisuuden edelläkävijäksi, kun se ottaa käyttöön TMA eli törmäysvaimenninajoneuvon.

Törmäysvaimentimia käytetään Suomessa esimerkiksi tietöissä, mutta pelastuslaitoksilla sellaisia ei toistaiseksi juurikaan ole. Huittisten VPK on tiettävästi kolmas sopimuspalokunta, joka tulee ottamaan törmäysvaimentimen käyttöönsä.

”Leppävaaran VPK otti ensimmäisenä törmärin käyttöön reilut kolme vuotta sitten. Siitä tämä meidän hankekin sai ajatuksensa”, Huittisten VPK:n Santeri Latvala kertoo.

Suunnitelma ehti muhia pitkään ennen kuin törmäriä päästiin rakentamaan. Latvala muistelee, että ensimmäisen kerran hankkeesta puhuttiin yhdistyksen sisällä alkuvuonna 2022 ja pelastuslaitokselle suunnitelmaa esiteltiin vuonna 2023.

Eräänlainen turvatyyny

Huittisten VPK on törmärin kanssa todella ajanhermolla, sillä pelastajien työturvallisuus tieliikenneonnettomuuksissa on huolestuttanut pelastusalaa viime aikoina.

Törmäysvaimenninajoneuvon tarkoituksena on parantaa sekä tien päällä pelastusoperaatioissa työskentelevien pelastajien että sivullisten turvallisuutta. Törmäriä voi pitää eräänlaisena törmäysvoimaa vähentävänä turvatyynynä.

”Tämän hetkinen ajatus on, että törmäriä käytetään ensisijaisesti onnettomuuspaikoilla meidän oman työmme suojaamiseen”, Latvala toteaa.

Valtakunnallinen ohje tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä määrää, että pelastajien toimintaa onnettomuuspaikalla on suojattava. Tähän asti tämä on toteutettu käytännössä paloautolla.

”Törmärin ajatus on, että se suojelee myös sitä osapuolta, joka törmää ajoneuvoon. Paloauto ei ole hyvä ratkaisu työskentelyn turvaamiseen, sillä siihen törmätessä jälki on hurjaa. Törmärissä törmäysvoima purkautuu kennoihin ja rakenne on suunniteltu niin, että siihen on mahdollista törmätä henkilöautolla sadan kilometrin tuntivauhdilla”, Latvala kertoo.

”Onnettomuuspaikan toiminnan turvaaminen sammutusautolla ei ole siinäkään mielessä järkevää, että silloin auto on sidottuna tienpäälle, vaikka sitä voitaisiin tarvita muuallakin. Lisäksi on riski, että kallis ajoneuvo vaurioituu, jos siihen törmätään”, Huittisten VPK:n Eero Haavisto lisää.

Valot vilkkuvat sinistä ja keltaista

Törmäysvaimenninajoneuvoon on haettu mallia Ruotsista, jossa TMA-ajoneuvot ovat yleisemmässä käytössä.

TMA-ajoneuvon takana on hydraulisesti toimiva tyyny, joka lasketaan alas onnettomuuspaikalla. Puntti on mahdollista laskea vaakatasoon jo 50 kilometrin tuntinopeudessa.

Tyynyn takaa tulevat esille suuret ja kirkkaat varoitus- ja liikenteenohjausvalot. Ajoneuvossa vilkkuvat sekä keltaiset että siniset huomiovalot.

Tyyny on rakennettu kennoista, jotka painuvat kasaan ja imevät energian itseensä törmäyksessä. Henkilöauton törmätessä vaimentimeen henkilövahingoilta todennäköisesti vältytään.

”Myös törmäysvaimentimenkuljettajan turvallisuus on huomioitu siinä, että kaikkia ajoneuvon toimintoja pystyy ohjaamaan hytistä”, Haavisto kertoo.

Monen vuoden ja yli 70 000 euron projekti

Törmäysvaimentimen kustannukset olivat alkuperäisen arvion mukaan noin 58 000 euroa, johon Huittisten VPK on saanut 50 prosentin kalustohankeavustuksen Palosuojelurahastolta.

Varoja hankkeeseen kertyi myös, kun VPK myi käytössä olleen vanha Sisu-ajoneuvon.

Latvalan mukaan törmärin lopulliset kustannukset nousevat reiluun 70 000 euroon.

”Vähän riskillä tässä on menty, sillä törmärin alusta hankittiin jo ennen kuin rahoitus oli selvillä. Avustuspäätökset tulivat kesäkuussa ja sen jälkeen projekti saatiin kunnolla käyntiin. Itse rakentaminen eteni lopulta varsin vauhdikkaasti”, Latvala kertoo.

Törmäysvaimentimen käytetty lavarunko ja kiinnikkeet ostettiin valmiina, muuten törmäri on rakennettu VPK:n omin voimin ja Hinauspalvelu Ojalasta saadulla avulla.

”Useampi sata tuntia tämän tekemiseen on kulunut. Kesällä tulimme puolentoista kuukauden ajan parin miehen voimin joka lauantaiaamu tätä rakentamaan ja paiskimme töitä puolille öin. Esimerkiksi hälytyslaitteet, rungon maalaus ja lavan loppuvalmistus on hoidettu kaikki itse”, Latvala kertoo.

Haavisto kertoo, että palokunta-aate ja oma turvallisuus saavat tekemään töitä asian eteen.

”On se myös vähän niin, että uudet asiat tuovat aina mukanaan myös uutta intoa”, Latvala lisää.

Huittisten VPK liikenteellisesti hyvässä paikassa

Huittisten VPK:ssa ollaan eturintamassa TMA-ajoneuvon kanssa siitäkin syystä, että palokunnan erikoistumisalueena on liikenteenohjaus.

Sitä, miten paljon törmäriä tullaan tulevaisuudessa käyttämään, on vaikea vielä ennustaa.

Latvala kertoo, että vähintään puolet Huittisten VPK:n tehtävistä liittyy valtateillä työskentelyyn. Haavisto uskoo, että törmärille riittää kysyntää myös huomattavasti pidemmällä kuin oman VPK:n alueella. Vaikka törmärit tulevat varmasti tulevina vuosina yleistymään, jokaiselta VPK:lta niitä tuskin tulee jatkossakaan löytymään.

”Meidän VPK:mme sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Valtateiden risteysalueella sattuu ja tapahtuu jo valmiiksi paljon, mutta tarvittaessa pääsemme tästä myös pitkälle nopeasti.”

Leave a Reply