Nykyinen lainsäädäntö ei petojen suhteen huomioi riittävästi turvallisuutta, joka pitäisi taata ihmisille, metsäpeuroille, koti- ja tuotantoeläimille.
Tämä huoli on monen suomalaisen arkea, ja siksi olemme tehneet kansalaisaloitteen, jossa vaadimme muutoksia susikannan hallintaan.
Aloitteemme keskeinen vaatimus on järjestää luotettava ja puolueeton susikannan laskenta.
Olemme tyytymättömiä nykyisiin laskelmiin, joita Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee, sillä ne ovat ristiriidassa havaintojen, dna-näytteiden ja paikallisten ihmisten kokemusten kanssa.
Susikannan hallinta ja sen oikeudenmukainen arviointi ovat perusta sille, että turvallisuus ja kestävyys voidaan varmistaa.
Vaadimme myös, että Suomen susikannan suotuisaksi suojelutasona pidetään 200 yksilöä, mikä on suhteellisesti yli 50 % korkeampi kuin Ruotsissa, jossa tavoite on 170 yksilöä. Ruotsi on kuitenkin pinta-alaltaan suurempi maa.
Tämä ehdotus ei perustu vain genetiikkaan, vaan myös turvallisuuteen, sosiaaliseen kestävyyteen ja taloudellisiin realiteetteihin.
Turvallisuus ensin
Metsästyskulttuuri ja tuotantoeläinten turvallisuus ovat olleet Suomessa perinteisesti osa elämää, mutta nyt sudet ovat uhka niin eläimille kuin ihmisillekin. Susilaumat liikkuvat yhä lähempänä asutusta, ja pihakäyntejä raportoidaan päivittäin.
Tämä luo turvattomuuden tunnetta erityisesti alueilla, joissa sudet aiheuttavat ongelmia koulukyytien ja ulkona liikkumisen osalta.
Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa sudet estävät metsästyskulttuurin harjoittamista ja laiduntamisen laajoilla alueilla. Koulumatkat ja kuljetusreitit tulee turvata siten, ettei elinvoimaisia susilaumoja ole asutuskeskusten läheisyydessä.
Taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset
Valtion budjetista on varattu 8,85 miljoonaa euroa susivahinkojen korvaamiseen, ja vuonna 2023 tähän tarvittiin vielä lisätalousarviolla 2,5 miljoonaa euroa.
Pelkästään koiravahinkoja korvattiin yli 205 000 eurolla. Susien aiheuttamat kustannukset ovat valtavia, ja tehokkaampi hallinta voisi säästää huomattavia summia.
Lammastuotanto on laskenut viidessä vuodessa 60 prosentista noin 45 prosenttiin. Perinnebiotooppeja, eli lampaiden laidunalueita, on muutettu susien reviireiksi, mikä on johtanut laidunmaiden vähenemiseen ja vaikeuttanut maatalouden harjoittamista tietyillä alueilla.
Myös lammastuotanto on laskenut merkittävästi, sillä monilla tiloilla on ollut mahdotonta jatkaa toimintaa suden aiheuttamien vahinkojen vuoksi.
Huoli metsäpeurasta
Metsäpeurakanta Suomessa on tällä hetkellä vain noin 3000 yksilöä. Tämä on hälyttävän alhainen luku, ja naapurimaassa, Venäjän Karjalassa, kanta on huvennut suurten susimäärien vuoksi. On tärkeää estää metsäpeuran väheneminen myös täällä.
Mitä toivomme aloitteelta?
Toivomme aloitteemme myötä, että eduskunta ottaa suurpetopolitiikan kansalliseen säädäntöön ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee tehokasta ja turvallista kannanhoitoa.
Susikannan hallinta ei ole vain paikallisten ongelma – se koskee koko yhteiskuntaa talouden, kulttuurin ja luonnon kannalta.
Kirjoitan tätä kaikkien kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden puolesta, sillä kyse ei ole pelkästään luvusta tai laskennasta.
Kyse on siitä, että Suomessa asuminen olisi turvallista ihmisille, kotieläimille ja koko ekosysteemille. Susikannan hallintaan on aika saada tasapainoa, jossa sekä luonto että ihmiset voivat elää rinnakkain.
Maarit Kordelin
Kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden puolesta
Aloitteeseen voit tutustua TÄSTÄ.
