Tauno Virtanen on supliikkimiehiä ja hyvällä huumorintajulla varustettu.
Sastamalan Ekojärvelle syntynyt Virtanen on elämänsä aikana ehtinyt kulkea muutakin kuin tuvan ja tunkion väliä – sillä hän on reissannut paljon eri puolilla maapalloa.
”Olen matkannut lähes joka toisessa maailman maista. Kun on matkustellut niin paljon, niin oppii, että tämä maailma on isompi ja hienompi kuin moni ajattelee”, luonnehtii Virtanen.
Matkustamisesta ja eri kulttuureista kiinnostuneena hän opiskelee ahkerasti myös kieliä.
”On ollut hienoa tutustua eri maihin, jokainen maa on sen arvoinen kuin ne ihmiset, joita siellä tapaat.”
Vaikka reissuillakin on tuttavuuksia löytynyt, on Virtanen Sastamalassakin monille tuttu mies.
”Olen istunut yli 40 vuoden aikana melkein kaikissa Sastamalan lautakunnissa, luottamustoimia on ollut useita”, hän kertoo.
Paitsi aktiivisena kuntalaisena hänet tunnetaan myös ”Sika-Virtasena”.
”Lempinimi johtuu siitä, että olen pitänyt sikatilaa. Nyt olen maaton mies ja vallaton poika, kun enää ei ole lehmiä eikä sikoja. ”
”Eikä tällä hetkellä ole yhtäkään kunnallista luottamustointa. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, tilallani oli yli 1500 sikaa.”
Turkistarhaustakin mies on kokeillut.
”Se oli kuitenkin aivan liian kallis harrastus, jonka lopetin ennenkuin pankinjohtaja olisi päättänyt puolestani.”
Joutilaista eläkepäivistä keväällä 70 vuotta täyttävä mies ei haaveile.
”Elämässä on loppusuora auennut – en tiedä, missä asti kalkkiviivat häämöttävät, mutta siihen saakka mennään sen mitä jaksetaan”, Virtanen sanoo.
”Uskon pystyväni antamaan vielä jotain takaisin, kun koen saaneeni aika paljon tältä yhteiskunnalta. Muutakin kuin lasteni koulutuksen.”
Tauno Virtanen haki ja pääsi Suomen Tieyhdistyksen koulutukseen, johon valittiin 20 hakijaa eri puolilta Suomea. Opinnot ovat viittä vaille valmiita, ja hän valmistuu tieisännöitsijäksi tämän viikon torstaina.
Koulutuspaketti on kattava – Suomen Tieyhdistys on yli 100-vuotias yksityisteiden johtava asiantuntija, joka on kouluttanut jo 400 tieisäntää tukemaan yksityisteiden kunnossapitoa.
Käsitteenä tieisännöinti on suurelle yleisölle vielä aika tuntematon.
”Tieisäntä toimii puolueettomana asiantuntijana tien hallinnoinnissa, hoitotöiden organisoinnissa, avustusten hakemisessa ja tukena tienhoitokunnalle.
Tälle ammattiryhmälle on selvä tarve. Tieosuuskuntiin on vaikeaa saada enää halukkaita vastuunkantajia, joten ulkopuolisen tieisännöitsijän pestaaminen hommaan yleistyy koko ajan”, kertoo Virtanen.
Täysin naapuruston ulkopuolinen henkilö on joskus hyvä valinta myös objektiivisuuden suhteen.
”Monille tienhoidossa on uutta se, että tieyksikkömaksujen tarkastusta voi kuka tahansa osakkaista vaatia, jos niitä ei viiteen vuoteen ole tarkastettu”, huomauttaa Virtanen.
”Esimerkiksi moni karjatila, joka on luopunut eläimistä jo vuosia sitten, maksaa yksityisteistään turhan suuria yksiköitä. Ne voi vaatia poistettavaksi eläinten osalta, tai sitten voi vaatia koko tieyksiköinnin laskemista uudelleen”, hän sanoo.
Tieosuuskunnat voivat saada myös avustusta kaupungilta.
”Tänä vuonna avustushakemuksia Sastamalan alueella tehtiin 366 kappaletta ja kokonaisavustussummma oli 366 000 euroa, avustettavaa tiestöä oli kunnassa kaikkiaan 772,38 kilometriä ja tiekuntia yhteensä 760 kpl. Eli aika suuresta asiasta on kyse”, taustoittaa Virtanen.
Hän kehottaakin paneutumaan tieasioihin kunnolla.
”Ammattilaisen apua ja neuvoja kannattaa tarpeen tullen hyödyntää.”
