Huittisten terveydenhuollossa siirryttiin vuonna 2019 tiimityömalliin, jossa jokaisella kaupunkilaisella on omahoitaja.

Vielä kuluvan vuoden alussa uutisoitiin, että valtakunnallisestikin kehuja kerännyt Huittisten omahoitaja-malli leviää koko Satakuntaan.

Joulukuun alussa tuli tieto, että omahoitaja-malli muuttuu Huittisissa vuodenvaihteessa. Tammikuun alusta lähtien vain osalla asiakkaista säilyy omahoitaja, suurin osa asiakkaista saa palvelua jatkossa digitaalisesta sote-keskuksesta.

Toisin kuin joissakin sosiaalisen median keskusteluissa on kirjoitettu, kokonaan omahoitaja-malli ei ole poistumassa. Muutos kuitenkin koskettaa valtaosaa huittislaisista.

”Sellaisten asiakkaiden kohdalla, joilla on jokin perussairaus tai jotka tarvitsevat enemmän seurantaa, vanha malli tulee säilymään ja heille on suunnitteilla myös omalääkäri-malli”, Satakunnan hyvinvointialueen sote-vastaanottotoiminnan vastuuyksikön päällikkö Marika Pöyri-Pirkola kertoo.

Asiakkaat, jotka asioivat terveydenhuollossa vain satunnaisesti, ottavat jatkossa yhteyttä koko hyvinvointialueen yhteiseen digitaaliseen sote-keskukseen ja digihoitaja arvioi potilaan hoidontarpeen etäyhteydellä.

”Perussairaiden kohdalla on olemassa vahva tieteellinen näyttö, että asiakas hyötyy omalääkäristä. Omahoitaja-malli puolestaan edistää hoidon jatkuvuutta, vaikka siitä ei näyttöä olekaan. Sen sijaan asiakkaat, jotka asioivat terveydenhuollossa satunnaisesti, eivät hyödy omasta vastuutyöntekijästä”, Pöyri-Pirkola perustelee.

Säästöpaine pakottaa muutoksiin

Omahoitaja-mallin muuttuminen on herättänyt paljon keskustelua ja Huittisissa tilanne on koettu palvelun heikentymisenä. Pöyri-Pirkola ymmärtää asiasta syntyneen keskustelun ja tuskankin.

”Huittisissa mallin eteen on tehty pitkään töitä ja se on saatu toimimaan täällä hyvin. Tosiasia kuitenkin on, että Huittisten terveysasemalla on myös eniten ammattilaisia väestöpohjaan nähden. Isommissa kaupungeissa tämä malli on kuormittanut yksittäisiä hoitajia niin paljon, ettei sitä ole mitenkään mahdollista toteuttaa.”

Hyvinvointialueen myötä palvelut on yhdenmukaistettava koko Sata-alueella.

”Ei voi olla niin, että Huittisten sote-keskuksessa toimittaisiin eri mallilla kuin alueen muissa keskuksissa”, Pöyri-Pirkola toteaa.

Muutoksen taustalla on Sata-alueen säästöpaine. Hyvinvointialue on ministeriön tarkkailulistalla ja sen säilyminen itsenäisenä on epätodennäköistä, ellei talouteen saada tehtyä merkittäviä korjaustoimenpiteitä.

”Säilyäksemme itsenäisenä sote-alueena, meidän on pystyttävä löytämään kaikki mahdolliset säästötoimenpiteet. Uskomme palveluiden digitalisoitumisen tuovat myös säästöjä”, Pöyri-Pirkola sanoo.

Ensimmäinen iso askel kohti digitalisaatiota

Vastuuyksikön päällikkö toteaa, että terveysala on viimeisiä saarekkeita, joita palveluiden digitalisoituminen ei ole vielä saavuttanut.

”Esimerkiksi pankkialaan verrattuna olemme vielä aivan lähtökuopissa. Tosin terveysalalla samaan tilanteeseen ei voida edes päästä, sillä asiakkaan tutkiminen tulee aina olemaan terveydenhoidon keskiössä.”

Satakunnassa vuodenvaihteessa toteutettava muutos on kuitenkin ensimmäinen iso askel kohti palvelujen digitalisaatiota.

”Tämä on vasta alkua ja nyt käyttöön otettava järjestelmä on vasta karvalakkiversio lopullisesta, paljon kehitystä tulee tapahtumaan pitkin kevättä”, Pöyri-Pirkola sanoo.

Chat-hoitajan vastaanotolle pääsee kymmenessä minutisssa

Tammikuun alusta lähtien huittislaisten, terveydenhuollossa satunnaisesti asioivien asiakkaiden tulee olla yhteydessä digitaaliseen sote-keskukseen.

Digitaalisen sote-keskuksen palveluita pääsee käyttämään älypuhelimeen ladattavalla Sata-sovelluksella tai hyvinvointialueen verkkosivuilla osoitteessa sata.fi.

Hoitopolku käynnistyy muutamalla älykkään oirearvioinnin tekemällä kysymyksellä. Chat-keskusteluun hoitajan kanssa pääsee kymmenessä minuutissa.

”Hoitaja arvioi tilanteen ja tarvittavat jatkotoimet. Mahdollinen jatkohoito toteutetaan tarpeen mukaan joko siirtämällä asiakas suoraan chat-lääkärin vastaanottojonoon tai omassa sote-keskuksessa”, Pöyri-Pirkola kertoo.

Tavoite on, että suurin osa asioista ratkeaa jo yhdellä yhteydenotolla

”Mikäli hoitaja tai lääkäri haluaa nähdä potilaan, järjestelmässä on mahdollisuus avata videoyhteys tai pyytää asiakasta lähettämään kuva, jolloin ei olla pelkästään kirjoittelun varassa.”

Sovellukseen kirjautuminen vaatii ensimmäisellä kerralla vahvan tunnistautumisen ja palvelussa on mahdollista asioida myös toisen henkilön puolesta, jos on saanut siihen valtuutuksen.

Mikäli mahdollisuutta digitaaliseen asiointiin ei ole, asiakas voi edelleen soittaa Sata-alueen yleiseen numeroon tai käydä omassa sote-keskuksessa.

Paljon palveluja käyttävien kohdalla vanhat omahoitaja-numerot toimivat myös jatkossa.

Kymmenen vaihtuu 16:ksi

Digitaalista sote-keskusta on pilotoitu Satakunnassa alkutalven aikana. Pöyri-Pirkolan mukaan järjestelmä on toiminut jopa odotettua paremmin.

”Noin 85 prosenttia asiakkaista on antanut positiivisen arvion ja vain hyvin pienellä osalla on ollut jotain negatiivista sanottavaa.”

Tähän asti Satakunnan aluetta on palvellut kymmenen hoitajaa, ensi viikosta alkaen asiakkaiden yhteydenottoihin vastaa 16 hoitajaa.

Lähivastaanotto tulee säilymään myös tulevaisuudessa

Muutos tulee asiakkaille nopeasti, mutta Pöyri-Pirkola kertoo, ettei digitaalista sote-keskusta ole haluttu markkinoida ennen kuin se on saatu valmiiksi.

”Olen iloinen siitä, että olemme saaneet käyttöömme näin kehittyneen version ja olemme aivan ensimmäisten hyvinvointialueiden joukossa ottamassa käyttöön myös älykästä oirearvointia.”

Pöyri-Pirkola korostaa, että vaikka jonkun näkökulmasta digitaalinen sote-keskus voi olla palvelun heikentymistä, toiselle se voi olla huomattava parannus.

”Lähivastaanotto ja asiakkaan tutkiminen tulevat ihan varmasti säilymään terveydenhoidossa aina, mutta tämä muutos tulee tuomaan tilaa siihen, että hoitohenkilökunnalla on aikaa kohdata ja tutkia niitä asiakkaita, joiden oireet oikeasti vaativat sitä. Ainakin itseäni motivoi tässä valtavasti se, että tällä tavalla pystymme keskittymään paremmin tärkeimpiin tehtäviin ja sitä kautta lyhentämään hoitojonoja.”