Yhteiskunnassa puhutaan tällä hetkellä paljon varautumisesta. Keskustelun sävy on enimmäkseen huolestunut ja varautuminen nähdään suurelta osin ennakointina mahdollisiin tuleviin haasteisiin.

Toinen vahvasti esillä oleva teema on sijoittaminen, joka sekin nivoutuu vahvasti varautumiseen, joskin useammin positiivisessa mielessä.

OP Satapirkan toimitusjohtaja Janne Pohjolainen huomauttaa, että säästäminen ja sijoittaminen ovat varautumista oman arjen tuleviin tarpeisiin.

”Joku miettii varhaisempaa eläköitymistään, pientä breikkiä työuralla tai mukavia hankintoja tulevaisuudessa. Olipa suunnitelmissa mitä tahansa, niin säästäminen ei ainakaan kavenna henkilökohtaisia valinnan mahdollisuuksia. Se on varautumista tulevaan”, hän kannustaa säästämisen ja sijoittamisen aloittamiseen.

Lähes jokaisella suomalaisella on jonkinnäköinen tili

Miten suomalaiset pärjäävät sijoittajina? Miksi samanlaisilla markkinoilla toinen pärjää paremmin ja toinen ei yhtä hyvin?

Näihin kysymyksiin vastausta on pohtinut ja etsinyt OP Ryhmän varallisuudenhoitoasiakkuuksien johtaja Kai Kalajainen.

”Olen päässyt lähes 30 vuoden ajan seuraamaan käden mitan päästä erilaisia säästäjiä ja sijoittajia ja tykkään seurata erityisesti kotitalouksien käyttäytymistä”, Kalajainen kertoo.

Tarkasteltaessa suomalaisia säästäjinä ja sijoittajina, kaikkea varallisuutta katsottaessa, kymmenen prosenttia kotitalouksista omistaa noin puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta.
Kalajaisen mukaan suomalaisten yleisin varallisuuserä on tilit.

”Lähes jokaisella suomalaisella on jonkinnäköinen tili. Se, onko siellä rahaa, on toinen asia.”

Toiseksi yleisin varallisuuserä on kulkuväline, joka löytyy noin 70 prosentilla suomalaisista. Kolmanneksi yleisin on oma asunto, jonka omistaa 65 prosenttia suomalaisista.

”Kun mennään sijoitusvarallisuuteen, niin sitä on tänä päivänä noin joka kolmannella suomalaisella. On positiivista, että joka kolmannelta sitä löytyy, mutta huono juttu on, että kahdelta kolmesta ei löydy”, Kalajainen sanoo.

Miehen mukaan hyvä suuntaus on, että viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitusvarallisuutta omistavien suomalaisten osuus on noussut lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

”1,57 miljoonaa suomalaista omistaa rahastoja ja 907 000 suomalaisella on osakkeita. Aika monella sijoittajalla on sekä osakkeita että rahastoja”, Kalajainen tietää.

Varakkaimpia suomalaisia ovat yli 65-vuotiaat.

Sama sijoitusvinkki ei toimi kaikille

Kalajainen korostaa, että erilaisten sijoittajien tulee sijoittaa eri tavalla.

”Tänäänkin, kun luin Kauppalehteä, siinä kerrottiin kolme osaketta, jotka ovat nyt parhaat. Varmasti ne ovatkin parhaat, mutta kenelle? Tässä on avainkysymys siihen, miksi joku pärjää ja joku ei pärjää sijoitusmarkkinoilla. Ei voi antaa sijoitusneuvoja tietämättä kenelle niitä antaa.”

Siinä, missä jonkun ei pidä sijoittaa kolmeen parhaaseen osakkeeseen koskaan, toisen kannattaa laittaa niihin kiinni kaikki rahansa heti.

”Pitää tietää, että kenelle sijoittaa, aika usein vastaus on ilmeinen, että itselle. Yhä useammin suomalaiset kuitenkin sijoittavat myös muille kuin itselleen, mikä on hyvä asia.”

Vanhempi ikäluokka on vaurastunut siinä määrin, että se pystyy säästämään seuraaville sukupolville.

”Kun tiedetään, kenelle säästetään, voidaan alkaa miettiä sitä, mihin säästetään. Joku kerää varoja lomamatkaan, joku miettii elintason säilymistä eläkepäivien alkaessa”, Kalajainen sanoo.

Kohde antaa aikajakson, jolle sijoittamista tehdään.

”On selvää, että jos nyt aikoo käyttää varallisuutta joululahjojen ostoon, ei kannata lähteä osakkeisiin muuten kuin ehkä riskillä. Sillä tavalla voi saada joko todella hyvät joululahjat tai sitten voi tulla lahjaton joulu”, Kalajainen totesi marraskuun lopulla.

”Kun tiedetään kenelle ja mitä varten, aletaan miettiä sitä, mihin kannattaa sijoittaa ja miten kannattaa sijoittaa”, Kalajainen summaa.

Vain osakemarkkinat voittaneet inflaation

Kalajainen kertoo kuulleensa oman työuransa varrella, varsinkin vanhemman ikäluokan kanssa keskustellessaan, usein ennakkokäsityksen, että sijoittamien olisi vain rikkaiden juttu.

”Sen voi tietenkin ajatella myös toisin päin, että ehkä heistä, jotka ovat sijoittaneet, on tullut vääjäämättä rikkaampia. Mutta kyllä sijoittaminen kuuluu kaikille, jotta voi rikastua.”

Toinen ennakkoluuloja keräävä asia liittyy talletuksiin.

”Kun kysyy, miksi et sijoita, vastaus on usein, että se on riskillistä ja siinä voi menettää rahansa. Se on totta, mutta todennäköisyys esimerkiksi viimeistä seitsemää vuotta ja sitä pidempää ajanjaksoa katsottaessa on, että osakemarkkina on ollut se paras tapa. Se on oikeastaan ainut paikka, joka voittaa inflaation.”

Jos tilille laittaa tänään 100 000 euroa, inflaatio on kaksi prosenttia ja talletuksen antaa olla tilillä 40 vuotta, siinä ajassa rahan ostovoima putoaa inflaation kautta puoleen.

”Tämä jää usein huomaamatta. Jos tilille on sata tonnia laittanut, niin kyllä sieltä sata tonnia saa nostettua 40 vuoden päästäkin, mutta ei sillä saa enää ostettua kuin 50 000 euron edestä”, Kalajainen avaa.

Sijoittaminen antaa tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä

Sijoittaminen on yleistynyt etenkin nuorten keskuudessa. Kalajainen kertoo oppineensa juuri nuorilta hienon ajatuksen asiaan liittyen.

”OP:n nuortenfoorumissa nousi esiin lause, että sijoittaminen antaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet pärjätä. Sen jälkeen olen käyttänyt sitä itsekin ja se on se tämän päivän juttu.”

Kalajainen tietää, että aikoinaan, kun jollain oli rahaa, käveltiin pankkiin, mentiin jollekin sijoituspuolen osaajalle, katsottiin yhdessä Kauppalehdestä pörssikurssit ja laitettiin rahat osakkeisiin.

Kun paikalle tuli joku, jolla oli vähemmän rahaa, saatettiin sanoa, ettei korkea-arvoisen sijoitusosaajan juttusille ole asiaa.

”Nykyään jokaisen nuoren taskussa on älypuhelin. Tosi on, että lähtökohdat sijoittamiseen eivät ole kaikilla samat. Toiset tulevat vaatimattomammista oloista, mutta jokaisella on puhelin ja jos heillä yhtään on mahdollisuuksia, niin he voivat aloittaa sijoittamisen. Sen sijaan, että Kauppalehdestä katsotaan, mitä Helsingin Pössin osakkeita kannattaisi ostaa, he sijoittavat ympäri maailmaa. Heidän taloustaidot ovat paljon paremmat kuin omassa ikäluokassani.”

Sijoittamisen aloittaminen nuorena kannattaa siinäkin mielessä, että mitä aiemmin sijoittamisen aloittaa, sitä parempi on myös lopputulos.

Aika tasoittaa synkätkin vuodet

Menestyvän sijoittajan ja ei menestyvän sijoittajan erottaa Kalajaisen mukaan tilanne, jossa pörssikurssit menevät vauhdilla alas.

”Se sijoittaja, joka menee painamaan myyntinappia siinä kohdassa, kun kurssit ovat painuneet vuoden alimmalle tasolle, tekee yleensä huonompia tuottoja ja se sijoittaja, joka painaa samaan aikaan osta-nappia, tekee hyviä.”

Asiasta tekee haastavaa se, ettei mistään voi tietää, milloin niin sanottu punainen piste eli alin taso on saavutettu.

”Historia kuitenkin kertoo sen, että 15,4 prosenttia miinusta on keskiarvopudotus ja 12 prosenttia mediaani. Tänä vuonna pudotus on ollut tähän mennessä miinus kahdeksan prosenttia”, Kalajainen kertoo.

Hänen vinkkinsä on se, että silloin kun kurssit tulevat alaspäin ja Pörssissä päätään raapiva amerikkalainen ilmestyy Kauppalehden kanteen, silloin kannattaa painaa osta-nappia.
”On mahdollista, että tulee synkkiäkin vuosia, mutta yli ajan, ne tasoittuvat sieltä pois”, Kalajainen muistuttaa.

Janne Pohjolainen ja Kai Kalajainen kertoivat sijoitusajatuksiaan OP Satapirkan marraskuun lopulla Huittisissa järjestämässä Sijoitusillassa.