Huittisten kaupungintalolla kävi viime keskiviikkona kova kuhina, kun kolmen kerroksen aulatiloissa järjestettiin jokakeväinen Tuuks töihin -rekrytapahtuma. Tänä vuonna kävijöiltä kyseltiin myös Tuuks opiskelemaan?

Jaakko Lehtinen ja Paola Seppälä kiersivät alimman kerroksen työnantajien pisteitä tositarkoituksella. Molemmilla on haussa työpaikka, mieluiten metallialalta, jota kumpikin tällä hetkellä opiskelee Kokemäellä Sataedussa.

“Harjoittelupaikka, oppisopimuspaikka, työpaikka, tällä hetkellä kiinnostaa ihan kaikki”, Lehtinen sanoi.

Molemmat pitivät rekrytapahtumaa sekä työnantajien että työnhakijoiden kannalta hyvänä mahdollisuutena kohdata. Tarjolla olevien alojen suppeus kuitenkin harmitti sekä Lehtistä että Seppälää.

“Huittisissa on useita muidenkin alojen isoja tehtaita ja työnantajia kuin pelkästään elintarviketeollisuuden, missä he ovat, vai eikö niihin tarvita työvoimaa? Eikö metalli- tai lasialalle tarvita osaajia”, Lehtinen ihmetteli.

“Täällä olevat työnantajat ovat jo aika hyvin tiedossa. Olisin kaivannut paikalle vähän enemmän sellaisia yrityksiä, joiden toiminta ei ole niin tuttua”, Seppälä jatkoi.

Uudenlainen kulttuuri kismittää

Lehtisen ja Seppälän mukaan työpaikkojen etsintä ja töiden hakeminen on osittain helpottunut, mutta toisaalta myös vaikeutunut viime vuosina.

“Sähköinen hakeminen on tehnyt siitä helpompaa, mutta se on myös mahdollistanut töiden massahakemisen, jolloin valtavasta, yhtä paikkaa hakevasta työnhakijavyörystä on entistä vaikeampi erottua ihan oikeana hakijana.”

Kaksikon mukaan Huittisissa näyttäisi olevan paljon avoinna olevia työpaikkoja, heidän alavalinnalleen nämä eivät kuitenkaan sovi.

“Jos on palvelu- tai hoitoalan tekijä, niin niiden alojen työpaikkoja on ainakin netin mukaan auki paljon. Oikein muuta ei sitten olekaan. Ainakaan meidän kokemuksemme perusteella tällä alueella ei ole havaittavissa mitään työntekijäpulaa”, Lehtinen pohti.

Seppälää ja Lehtistä kismittää uudenlainen kulttuuri, jossa työntekijälle ei enää vastata työhakemukseen mitään.

“Tänä päivänä jo se on pieni voitto, että saa edes kiitos, mutta ei kiitos -vastauksen”, Seppälä tietää.

Huittisten Saarioisten tehtaan konttoristi Ronja Kokko ja resurssisuunnittelija Anne Hakala kohtasivat rekrytapahtumassa useita potentiaalisia työnhakijoita.

“Tällä kerralla haussa on varsinkin kesäksi iloista ja reipasta porukkaa”, Kokko totesi.

“Saarioisilla on paljon sesonkiluontoista työtä pitkin vuotta, joten meille saatetaan tulla vaikka joulusesonkiin tekemään rosollia ja sitten palata taas kesätöihin. Ihan uusia tekijöitä meillä on ensi kesäksi haussa sellainen pari kymmentä”, Hakala kertoi.

Rekrytapahtumassa Kokko ja Hakala halusivat nostaa esille erityisesti sen faktan, ettei Saarioinen tarjoa pelkästään tuotantotöitä, vaan ruokateollisuudessa tarvitaan myös monenlaisia muita osaajia.

“Elintarvikealaa kohtaan on ehkä vähän ennakkoluuloja. Kuvitellaan, että työ on tietynlaista, mutta aika harvoin ennakkokäsitykset pitävät paikkaansa. Tuotannossakin työt ovat nykypäivänä hyvin automatisoituja ja paljon työskennellään erilaisten koneiden ja robottien kanssa”, Hakala sanoi.

“Elintarvikealalla on myös hyviä mahdollisuuksia opiskelijoille”, Kokko täydensi.

Jonkin verran ennakkoluuloja on myös alan palkkausta kohtaan. Kokko ja Hakala korostivat, ettei elintarvikeala ole huonosti palkattu.

“Jo lähtöpalkka on ihan hyvä ja nousee nopeasti kokemuksen myötä.”

Kaikki uudet työntekijät saavat perehdytyksen

Hakala ja Kokko mainostivat, että Saarioinen on hyvä paikka tulla töihin siinäkin mielessä, ettei osaamista alalta tarvitse valmiiksi olla.

“Meillä kaikki uudet työntekijät perehdytetään ja opetetaan omiin tehtäviin. Olemmekin saaneet erityistä kiitosta siitä, miten hyvin perehdytystyö meillä tehdään, jo ennen töiden alkamista uudet tekijät saavat coach -paketin, jonka avulla voivat tutustua tulevaan.”

Hakalan ja Kokon mukaan Saarioisille on edelleen riittänyt hyvin työnhakijoita.

“Ainakin toistaiseksi olemme vielä saaneet valita meille sopivimmat ja varmasti hyviä tyyppejä on jäänyt ulkopuolellekin”, Kokko kertoi.

Saarioisilla kesätyöpaikan saamisen edellytyksiä ovat 18 vuoden ikä ja suomenkielen taito.

“Muissa sesongeissa meillä on ollut jonkin verran myös 17-vuotiaita tekijöitä, mutta kesätyöntekijät ovat niin paljon tekemisissä koneiden kanssa, että sen vuoksi kesälle palkataan vain täysi-ikäisiä tekijöitä”, Kokko perusteli.

“Töiden puolesta meillä on valtava määrä erilaista kirjallista materiaalia, joka päivittyy jatkuvasti, joten tämän vuoksi työntekijän on osattava suomea”, Hakala jatkoi.

Saarioisilla työntekijän tärkeimmät ominaisuudet ovat reippaus ja halu tulla töihin.

“Jos työnhakuvaiheessa haluaa erottua edukseen, niin hakemukseen kannattaa vähän panostaa”, Kokko ja Hakala neuvoivat.