Huittisten kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina näillä näkymin viimeistä kertaa nykyisellä kokoonpanolla ja 35 valtuutetun voimalla. Ellei mitään akuuttia ilmene, valtuusto on seuraavan kerran koolla vasta vaalien jälkeen toukokuussa, pienemmällä 27 valtuutetun kokoonpanolla.
Lyhyehköstä esityslistasta huolimatta kokous venähti lopulta pitkälti yli kaksituntiseksi ja piti sisällään niin neljä äänestystä kuin viisi valtuustoaloitetta.
Lähes viimetöikseen huittislaiset valtuutetut pääsivät hyväksymään Taraskallion tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Ennen päätöstä Eolus Energy Oy:n (aikaisemmin YIT Suomi Oy) projektipäällikkö Jarno Hautamäki kertasi valtuutetuille hankkeen pääkohdat.
“Syyt, miksi hanke halutaan toteuttaa juuri Huittisiin, ovat lopulta hyvin yksinkertaisia. Paikalla tuulee riittävästi, sinne on valtatie 2:n ja Palojoentien ansiosta hyvät liikenneyhteydet ja paikan maaperä on rakentamisen kannalta hyvä.”
Sijainti erottuu erityisellä tavalla edukseen siinä, että Fingrid Oyj:n voimalinjan alaorsi kulkee aivan suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä.
“Linja kulkee vain kahden kilometrin päässä ja siihen päästään yhdistymään maakaapeleilla”, Hautamäki kertoi.
Hankealue sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Huittisten keskustasta Helsingin suuntaan ja rajoittuu valtatie 2:een.
Alueelle on tarkoitus rakentaa neljä tuulivoimalaa.
Hanke on ollut vireillä pitkään ja ensimmäinen esitys kaatui alueen asukkaiden vastustukseen. Sen jälkeen myllyjen määrää vähennettiin ja kokoa pienennettiin.
Hautamäki kertoo, että hankkeeseen saadut mielipiteet ja lausunnot sekä alueen luontoarvot on huomioitu suunnittelussa.
Immonen vertasi korkeutta Näsinneulaan
Ennen päätöstä Jukka Tuori (kok) tiedusteli, paljonko metsää tuulimyllyjen alle jää. Hautamäki vastasi, ettei mitään yksiselitteisiä lukuja ole olemassa, mutta hänen kokemuksensa mukaan moderni tuulivoimala vaatii noin 2,5 hehtaarin alueen.
“Tämä ei kuitenkaan ole aivan koko totuus, sillä alueelle pitää rakentaa myös teitä, jolloin yhden tuulivoimalapaikan viemä ala on noin 3,5 hehtaaria”, hän avasi
Seppo Peltolaa (kesk) huolestutti kiinteistöverouudistusta koskeva keskustelu, jossa on väläytelty mahdollisuutta jakaa tuulivoimaloista syntyvät verotuotot kotikunnan sijaan kaikille kunnille.
Hautamäen mukaan hallitukselta tullut signaali on kuitenkin se, että jatkossakin hyöty ropisisi verotuloina voimaloiden sijaintikuntiin.
Niina Immonen (ps) esitti Antti Suomelan (ps) kannattamana, että kaavaa ei hyväksytä.
“Näsinneula on 168 metriä korkea ja näiden myllyjen napa tulee olemaan samalla korkeudella”, Immonen kuvasi mittasuhteita huolestuneena.
“Näin lähellä olevat myllyt tulevat vaikuttamaan negatiivisesti kiinteistöjen arvoihin”, Suomela ennakoi.
Hannu Haapasalo (kesk) muistutti, että valtuusto oli ennen suunnittelun aloittamista järjestetyssä keskustelutilaisuudessa näyttänyt yksimielisesti vihreää valoa tuulivoimahankkeelle.
“Ei aleta laittaa kapuloita rattaisiin tässä kohtaa”, hän toivoi.
Taraskallion osayleiskaava hyväksyttiin äänin 28-5, kaksi äänesti tyhjää.
Puhdistamon takaus jakoi mielipiteet
Toisen kerran valtuusto pääsi äänestämään, kun käsiteltiin omavelkaisen takauksen myöntämistä Huittisten Puhdistamo Oy:lle.
Huittisten Puhdistamo Oy on nostanut Kuntarahoitus Oy:ltä puhdistamon rakentamista ja sen koneita ja kalustoa varten yhteensä 10 miljoonan euron suuruisen lainan 20 vuodelle marraskuussa 2014.
Tällöin toinen puoli lainasta, viisi miljoonaa euroa, on ollut viiden vuoden kiinteäkorkoinen laina ja toinen viisi miljoonaa euroa, sidonnainen 6 kuukauden euriboriin.
Uudella, nyt nostettavalla lainalla maksetaan nämä vanhat, puhdistamoon kohdistuvat lainat pois, eikä kokonaislainamäärä kasva. Lainoja on jäljellä vielä yhteensä 4 714 290,00 euroa.
Huittisten Puhtistamo Oy:n hallitus päätti tammikuussa 2025 hyväksyä 4 714 290,00 euron 20 vuoden lainatarjouksen Kuntarahoitus Oyj:ltä. Hallitus päätti esittää, että Huittisten ja Sastamalan kaupungit sekä Punkalaitumen kunta päättävät lainan takauksesta.
Antti Heikkilä (ps) esitti, että takausta ei myönnetä vaan asia palautetaan uudelleen valmisteluun.
Vesa Kollin (kesk) oli samalla kannalla.
“Laina-aikaa pidennetään ja laitos vanhenee, kohta käy niin, että jäljellä on vain velka.”
Sauli Savolainen (kesk) huomautti, että lainoja kannattaa tarkistella, kun korot ovat alhaalla.
“Puhdistamo on hyvä yritys, jonka johdossa toimii pätevä toimitusjohtaja, en näe tässä takauksen myöntämisessä mitään riskiä”, hän sanoi.
Takaus päätettiin myöntää äänin 26-9.
Kokouspalkkiot nousevat
Äänestyksen aiheutti myös hallintosäännön muutos. Immonen olisi halunnut tehdä Heikkilä kannattamana hallintosääntöön muutoksen, että kaikista kaupunginjohtajan ulkomaanmatkoista päättää kaupunginhallitus.
Ilman keskusteluja valtuusto päätti jättää Immosen tekemän muutoksen tekemättä äänin 28-7.
Katja Leino-Murtojärvi (sdp) esitti palkkiosäännön muutosta käsiteltäessä, että kokouspalkkioita ei nosteta.
“Tuntuu hullulta yhtälöltä, että samaan aikaan kun säästösyistä valtuuston kokoa supistetaan ja yhdestä valiokunnasta luovutaan, kokouspalkkioita korotetaan. Säästöähän tällä kaavalla ei synny oikeastaan ollenkaan.”
Myös Immonen oli jo hallituksessa esittänyt, ettei palkkioita nosteta ja hän päätyi kannattamaan Leino-Murtojärveä.
“Nykyinen palkkio on ollut voimassa kahdeksan vuotta ja kaikki on noussut. Eikä työ lopu kokoukseen, vaan yksi valtuusto edellyttää lopulta kolme tai neljä kokousta, joista ei saa palkkaa”, Jukka Kivimäki (vas) puolusti palkkioiden nostoa.
Valtuutetut hyväksyivät muutokset palkkioihin äänin 25-10. Esimerkiksi valtuuston kokouksen kokouspalkkiot nousevat sadasta eurosta 120 euroon.
