Sastamalan kaupungin taloudellinen tilanne oli tilinpäätöslukujen valossa ennakoitua parempi vuonna 2024. Tilikauden tulos oli 4,3 miljoonaa euroa positiivinen. Vuosikate, 15,6 miljoonaa euroa, oli runsaat 6 miljoonaa euroa alempi kuin investointimenot, jotka olivat 21,9 miljoonaa euroa.
Verotuloja kertyi noin 53 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia noin 16,3 miljoonaa euroa.
Sastamalan kaupungin investointitaso nousi edellisvuosiin nähden noin 8 miljoonalla eurolla. Samalla lainakanta kääntyi kasvuun noin 10 miljoonalla eurolla, mikä nosti kokonaislainamäärän noin 62 miljoonaan euroon.
Valtakunnalliseen tasoon verrattuna velkamäärä asukasta kohden oli Sastamalassa kuitenkin selvästi alempi eli 2 662 euroa asukasta kohden (valtak. taso 3 380 euroa/asukas).
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg sanoo, että kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu niin päättäjille kuin myös henkilöstölle:
“Merkittäviä talousarvon ylityksiä ei tullut. Organisaatiomme toimii hyvin; olemme reagoineet toimintaympäristön muutoksiin nopeasti ja joustavasti”, hän toteaa tiedotteessa.
Suuret investoinnit jatkuvat
Tilakeskuksen kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2024 noin 16 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen hanke oli vuoden 2024 lopussa valmistunut Mouhijärven yhteiskoulun uudisrakentaminen. Hanke onnistui kokonaisuudessaan erittäin hyvin ja kustannuksetkin jäivät alle tavoitehinnan.
Vuoden aikana käynnistyivät myös Sylvään Taitotalon ja Pehulan päiväkotikoulun rakentaminen. Uima- ja liikuntahallin hankesuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa kaupunginvaltuustossa.
Yhdyskuntatekniikka toteutti perusparannushankkeita sekä kaupungin elinvoimaa vahvistavia investointeja yhteensä noin 3 miljoonalla eurolla. Sastamalan Vesi -liikelaitos puolestaan investoi 2,5 miljoonan euron edestä vesi- ja jätevesiverkoston toimivuuden turvaamiseen.
Malmberg toteaa, että Sastamalan kaupungin investointitaso pysyy lähivuosinakin poikkeuksellisen korkeana.
”Kaupungin investointitaso on vuosina 2024–2027 historiallisen korkea, yhteensä noin 73 miljoonaa euroa. Nyt käynnissä olevilla investoinneilla rakennetaan palveluita, joilla on tulevina vuosina suuri merkitys Sastamalan elinvoimalle ja vetovoimalle.”
“Emme heittäydy muiden vietäviksi”
Kuntakentässä on tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia, kuten vuonna 2023 voimaan tullut sote-uudistus ja kuluvan vuoden alussa voimaan tullut työvoimapalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille.
Muutos kuntakentässä on kuitenkin jatkuvaa: Lähivuosille on luvassa myös valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka astuu voimaan vuonna 2027.
Muutosten lisäksi haastetta lähes kaikille kunnille tuottaa lasten ja nuorten määrän voimakas väheneminen.
Malmberg näkee, että muutoksissa ja kuntien roolin erikoistumisessa ja eriytymisessä on myös mahdollisuuksia:
”Sastamalan kaupungin tulee jatkossakin olla aktiivinen toimija ja tarvittaessa ottaa vastuulleen omaan aluettaan laajempia tehtäviä samaan tapaan kuin työllisyysaluemallissa tai lomituspalveluissa. Emme heittäydy muiden vietäviksi, vaan tavoitteenamme on olla itsenäinen ja elinvoimainen seutukaupunki, joka aktiivisesti ohjaa omaa palveluntuotantoaan ja luotaa uusia mahdollisuuksia”, Malmberg sanoo.
