Kouluverkko, verot, sudet, jätehuolto, uusiutuvan energian hankkeet ja tietenkin kestoaihe uimahalli olivat esillä Tyrvään Sanomien ja Sastamalan kirjaston järjestämässä vaalipaneelissa viime viikolla.
Keskusteluun osallistui sekä konkareita että valtuutetuiksi ensikertaa pyrkiviä ehdokkaita.
Vaalipaneelissa olivat mukana Leena Saarela (vas), Jenni Jokinen (sd), Ilkka Koskinen (vihr), Pertti Hakanen (kesk), Wilhelm von Nandelstadh (rkp), Pirjo Raunio (kd), Päivi Pelttari (kok) ja Sami Pajunoja (ps).
Kukin ryhmä oli saanut nimetä oman edustajansa vaalipaneeliin.
Lapsimäärä laskee, miten käy kouluverkon?
Paneelin juontanut Tyrvään Sanomien päätoimittaja Hanna Pihlajamäki käynnisti keskustelun kysymyksellä Sastamalan tulevaisuuden kouluverkosta.
Ehdokkaiden mielipiteet neljän vuoden kuluttua olevasta alakouluverkosta erosivat selvästi.
Tämän hetkisen, edellisen kouluverkkoselvityksen pohjalta tehdyn päätöksen mukaan Sastamalaan olisi jäämässä 11 alakoulua, kun Marttilan koulu sulkee ovensa tämän kevään jälkeen.
Aiemmin arvioidun, noin 160 lapsen sijaan Sastamalaan on viime vuosina syntynyt vuosittain noin 140 lasta. Tämä on merkittävästi vähemmän, kuin se, minkä pohjalta kouluverkkoselvitys on toteutettu.
Hakanen, Pelttari ja von Nandelstadh arvelivat, ettei lapsimäärä riitä kaikkien alakoulujen ylläpitämiseen.
”Selvitys on tehty viisi vuotta sitten ja nyt se on muuttuneesta tilanteesta johtuen tehtävä uudelleen. Syntyvyys laskee edelleen, eikä sitä ole mahdollista paikata muuttovoitolla. Olisi epärealistista luvata, että tällä kouluverkolla pystyttäisiin menemään tulevan valtuustokauden loppuun”, Hakanen avasi.
Pelttarikin uskoi, että asiassa joudutaan tekemään muitakin ratkaisuja joudutaan kuin yhdysluokkien lisääminen pienemmissä kouluissa.
Von Nandelstadh muistutti, että ehdokkaat vastasivat, miten uskovat asian menevän, eivät miten toivoisivat.
Pajunojalla riitti uskoa syntyvyyden kasvuun ja muuttovoittoon.
”Kun koulu kerran laitetaan kiinni tuntuu, että sen jälkeen sitä on mahdotonta avata uudelleen”, hän puolusti nykyistä kouluverkkoa, mikä sai Hakasen peräänkuuluttamaan realismia pelkkien uskomusten sijaan.
Raunio piti laajaa kouluverkkoa tärkeänä lasten kannalta.
”Haluan puolustaa tässä asiassa lapsia. Sastamala on iso kaupunki ja olen seurannut, miten pienet lapset nousevat koulubussiin jo kello 6.10. Jos kouluja lopetetaan syrjäkyliltä, tämä tulee vain lisääntymään. Ennen kun kouluja lopetetaan, tulee etsiä muita keinoja.”
Koskinen huomautti, että kouluja on jo lähimenneisyydessä lakkautettu ja sen vuoksi määrän muuttaminen ei ole ajankohtaista seuraavan neljän vuoden aikana.
”Marttilan koulu loppuu tämän kevätkauden loppuun ja Vareliuksen koulu pursuilee samoin kuin Muistolan koulu. Välttämättä meillä ei edes ole seuraavan neljän vuoden aikana tiloja, joihin näistä lakkautettavista kouluista voisi siirtää oppilaita”, Jokinenkin piti nykyisen kouluverkon puolta.
Myös Saarelan mielestä lapsia näkyy jo nyt liian aikaisin tienvarressa odottamassa koulukyytiä.
”Lapsille pitää taata turvallinen koulu ja koulutie.”
Tuuli- ja aurinkovoima jakavat mielipiteitä
Toinen ehdokkaiden mielipiteitä jakanut teema oli uusiutuva energia.
Kysyttäessä, pitääkö Sastamalaan rakentaa lisää tuuli- ja aurinkovoimapuistoja esiin nousi sekä vihreitä että punaisia lappuja.
Saarela aloitti kierroksen vastaamalla, että tuuli- ja aurinkovoimahankkeet ovat tervetulleita.
Myös Jokinen ottaisi hankkeet mielellään Sastamalaan, hän huomautti, että uusiutuva energia on tärkeää myös huoltovarmuuden vuoksi. Jokinen kuitenkin sijoittaisi hankkeet alueille, jossa asukastiheys on mahdollisimman väljä.
Koskinenkin korosti, että voimalat on rakennettava paikkoihin, joissa niistä ei ole haittaa asukkaille tai virkistyskäytölle ja uskoi sellaisia paikkoja löytyvän Sastamalasta hyvin.
Hakasen suhtautuminen energiahankkeisiin on kriittistä. Hän nosti esiin mahdollisuuden, että voimaloista saatavat verotulot tullaan tulevaisuudessa tasaamaan kuntien kesken.
”Lisäksi näissä hankkeissa on ollut epäoikeudenmukaisuutta. Kuntalaisia ei ole kuultu tasavertaisesti ja olemme epäonnistuneet vuoropuhelussa. Hankkeissa ei ole huomioitu maanomistusoikeutta ja haittoja, joita lähialueen asukkaille syntyy. Tässä asiassa on menty euron kiilto silmissä.”
Ehkä illan oivaltavimman kommentin heitti von Nandelstadh, joka huomautti, että juuri aiemmin keskustelussa oli puhuttu siitä, miten Sastamalassa asuu liian vähän ihmisiä.
”Yhtäkkiä, kun puhutaan tuulivoimasta, ihmisiä asuukin joka nurkalla. Siinä on ristiriita”, hän heitti saaden yleisön nauramaan.
Raunio suosi mieluummin aurinko- kuin tuulivoimaa.
”Tuulimyllyt tulevat liian lähelle ihmisiä.”
Pelttari uskoi, että edullisen sähkön myötä energiahankkeet voisivat houkutella Sastamalaan ja koko Suomeen myös muuta teollisuutta.
Pajunoja sanoo tuulivoimalle ehdottoman ei, mutta aurinkovoimaloita voitaisiin hänen mukaansa lisätä.
”Ne ovat ihmisten kannalta näkymättömiä ja haittoja on tuulivoimaa vähemmän. Sastamalaan on mahdollista saada paljonkin vihreän energian teollisuushankkeita.”
”Aurinkovoima on siinäkin mielessä parempi vaihtoehto, että ainakin minun käsitykseni ja teknisen tietämykseni mukaan se on lopulta tehokkaampaa”, Pelttari lisäsi.
Uimahalli varmaa vasta kuin urakoitsija valittu
Uimahallin kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Suurin osa ehdokkaista uskaltaa pitää uimahallin rakentamista jo varmana. Ainoastaan Raunio ja Hakanen epäröivät vielä vähän.
”Vasta sitten on ihan varmaa, kun urakoitsija on valittu. Sitten minäkin uskallan näyttää vihreää”, Hakanen perusteli Raunion nyökytellessä samalle ajatukselle.
Saarela ei uskonut, että kenenkään tarvitsee jännittää sitä, etteikö hankkeeseen jätettäisi tarjouksia.
”Nyt on hyvä aika rakentaa”, hän huomautti.
”Tämä aika tosiaan on rakennuttamisen puolella ja toivon, että se näkyy myös tarjousten hinnoissa”, Pelttari lisäsi.
Pajunoja piti uimahallia jopa elinehtona koko kaupungin kannalta.
Artikkelin kuvat: Minna Isotalo.
