Nuorten palvelut, kaupungin vetovoimaisuus, urheiluseurojen säilyminen ja palveluiden pysyminen olivat pääteemoina Lauttakylän lukiolla viime perjantaina järjestetyssä vaalipaneelissa.

Lukiolaisten kysymyksiin olivat vastaamassa Elias Rantanen (kd), Pauliina Kari (vas), Niina Immonen (ps), Niklas Mattila (kok), Henrik Öling (Liike Nyt), Annika Eklöf (kesk) ja Joni Immonen (sdp).

Paneeliin oli kutsuttu edustajat kaikista Huittisissa kuntavaaleissa ehdolla olevista puolueista.

Nuoret halutaan vielä enemmän mukaan päätöksentekoon

”Jos kysymykseen on jotain sanottavaa, niin se kannattaa sanoa, mutta jos ei ole mitään, niin sekään ei haittaa”, paneelin yhdessä Roni Kairuksen kanssa juontanut Veera Vartia ohjeisti keskustelun alkusanoiksi.

Ensimmäiseksi kysymykseksi lukiolaiset olivat valinneet itseään läheisesti koskettavat nuorten palvelut.
Joni Immonen painotti, että haasteellisessakin taloudellisessa tilanteessa nuoriin kohdistuvat palvelut tarvitsevat rohkeaa resursointia, mikä mahdollistaa asioiden kasvamisen.

”Nuoret pitäisi ottaa mukaan päätöksentekoon ja antaa heille sellainen tunne, että heitä aidosti kuullaan”, Eklöf sanoi.

Öling piti tärkeänä, että nuorille on tarjolla paljon ilmaista toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Mattila oli tutustunut ennalta nuorisoklubin aukioloaikoihin ja piti hyvänä ideana laajentaa aukioloa koko viikolle.

”Muistan omasta nuoruudestani, että alkuviikolla aina harmitti, kun piti odottaa loppuviikkoa, että klubi aukesi.”

Niina Immonen korosti nuorten tärkeyttä osana kaupungin päätöksentekoa.

”Tilojen, tapahtumien ja tekemisen lisäksi nuorille pitää olla myös opiskelupaikkoja ja kesätyömahdollisuuksia, mitkä ovat helppo tapa sitouttaa nuoria Huittisiin.”

Kari myönsi, ettei nuorten mielipiteitä välttämättä ole aina oikeasti kuunneltu.

”Tämä pride-liputus on yksi esimerkki siitä. Se on nuorille tärkeä asia, mutta todellisuudessa heidän mielipidettään ei siinä huomioitu.”

Rantanen oli tyytyväinen, että Huittisissa koko lasten ja nuorten polku varhaiskasvatuksesta 2. asteen opintoihin on hyvin hoidettu.

Miten säilyttää palvelutaso?

Uusien yritysten houkuttelemiseen Huittisiin ehdokkailla oli yksimielinen ratkaisu: tontit.

Siihen, miten kaupunkiin syntyneet tai tulleet yritykset saadaan Huittisissa säilymään, ratkaisut olivatkin sitten jo vaihtelevammat.

”Tämä on sellainen kehä, että pitää olla kuluttajia, joka tarvitsevat työpaikkoja, mihin tarvitaan yrityksiä. Ensimmäisenä tulevat kuitenkin yritykset, ne tuovat muut osat mukanaan. Meidän tehtävämme on käyttää olemassa olevia yrityksiä”, Kari pohti.

Niina Immonen muistutti, että palvelut pitävät sisällään muutakin kuin yrityksiä, tästä syystä hän korosti edunvalvonnan merkitystä.

”Tästä syystä jokaisen tulisi äänestää huittislaista edustajaa aluevaltuustoon”, Mattila komppasi.

Öling totesi, että esimerkiksi Prisman tulo kaupunkiin olisi kaksiteräinen miekka.

”Tietenkin se toisi tullessaan työpaikkoja, mutta pitää miettiä myös sitä, millainen vaikutus sillä olisi olemassa oleviin kivijalkakauppoihin.”

Eklöf kiinnittäisi huomiota julkisen sektorin kilpailutuksiin, jotta myös pienemmillä yrityksillä olisi mahdollisuus olla niissä mukana.

Hankinta-asioihin kiinnittäisi huomiota myös Joni Immonen.

”Kun käytetään paikallista, se jättää veroeurot tänne. Joskus kannattaisi miettiä, että onko se järkevä säästö, että jonkun saa vaikka 200 euroa halvemmalla muualta verrattuna siihen, että koko raha jäisi tähän kuntaan.”

”Aurinko- ja tuulivoima herättävät paljon tunteita, mutta ne olisivat sellaisia aloja, joita täällä ei vielä ole ja toisivat mukanaan paljon uusia mahdollisuuksia Huittisiin”, Rantanen pohti.

Kansainväliset opiskelijat luovat hyvää imagoa

Lauttakylän lukiossa on useamman vuoden ajan ollut kansainvälisiä opiskelijoita. Suurin osa ehdokkaista piti tätä kannattavana toimintana.

Vain Niina Immonen kyseenalaisti, saadaanko ulkomaalaiset nuoret pidettyä Huittisissa opintojen jälkeen, kun syntyjään huittislaisten nuortenkin pysyminen ja palaaminen on haastavaa.

”Imagollisesti kansainväliset opiskelijat ovat Huittisille aivan loistava juttu. Näin saamme näytettyä ympäri maailmaa, miten hyvä paikka tämä on”, Mattila sanoi.

”Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä opiskelijoita”, Eklöf totesi.

”Kansainvälisten opiskelijoiden avulla lukion kurssitarjonta pystytään pitämään parempana”, Kari huomautti.

Lisää lapsia ja työpaikkoja

Jos ehdokkaat pääsisivät heilauttamaan taikasauvaa ja muuttamaan yhden asian Huittisissa, lisäisivät Niina Immonen, Niklas Mattila ja Henrik Öling vauvoja Huittisiin.

”Perheen voi perustaa nuorenakin. Itselläni oli puolen vuoden ikäinen poika, kun seison tämän salin rappusilla painamassa valkolakin päähäni”, Niina Immonen kertoi.

”Lapsia tarvitaan, mutta näin vapaaehtoisesti lapsettomana naisena ajattelen, ettei minkään synnytystalkoiden kautta”, Kari lisäsi.

Eklöf lisäisi yhteistyöhalukkuutta ja kotiseuturakkautta, Joni Immonen taikoisi Huittisiin yhden ison yrityksen.

”Lisäisin sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia, valitettava tosiasia on, että kaikki eivät voi tällä hetkellä hyvin”, Rantanen totesi.

Mikä muumihahmo olisit?
Niina Immonen – Pikku Myy, sillä vaikka tavallisesti olen aika rauhallinen, niin minusta löytyy myös äksy puoli.

Niklas Mattila – Pikku Myy, sillä olen yhtä tempperamenttinen ja kun joskus sanon jotain, niin se varmasti muistetaan.

Henrik Öling – Nuuskamuikkunen, sillä tykkään reissata vähän siellä ja täällä sekä olen kaikkien kaveri.

Annika Eklöf – Mymmeli, sillä olen aina pitänyt itseäni sellaisena isosiskohahmona.

Joni Immonen – Haisuli, mutta sellainen, joka ei tee niitä pahoja kepposia, vaan enemmän hauskuuttaa muita ja pitää vähän varpaillaan.

Elias Rantanen – Muumipappa, vaikka en olekaan ihan niin rauhallinen.

Pauliina Kari – Mörkö, koska se on katu-uskottava ja lisäksi vähän erakkoluonne, kuten minäkin.