”Mut ei stää tiär, pistääks Helmi joka ehtoo väliove reikelii”. Köyliö-seuran kesäkuussa julkaisema murresanakirja avaa Tuiskulan Kesäteatterin näytelmien hersyvimmät murresutkautukset reikelistä eli lukosta.
Niiden myötä näytelmien katsoja viedään vuosikymmeniä taaksepäin, aikaan jolloin radio ja televisio eivät olleet vielä köyhdyttäneet arkielämässä ahertavien ihmisten ilmaisurikkautta – sellaista, joissa on elämänmakua. Kotoisan kielen kuuleminen luo lämpöä ja tuo menneen, sen paremman ajan takaisin.
”Sanokaa mun sanonee”, että Köyliist 19-kirjan julkaiseminen on samalla kiitos Tuiskulan Kesäteatterille Köyliim murteen säilyttämisestä ja vaalimisesta.
”Avvaa sanat reikelist”-teoksen anti ei jää pelkästään murresanojen tulkintaan. Kaikki taiteen ystävät tuntevat Emil Cedercreutzin veistokset, etenkin eläinaiheiset. Emilillä oli kyky nähdä eläinten muotokieli sekä valon ja varjojen leikki maisemassa. Hänen käsissään ja saksissaan oli taikavoima, joka synnytti upeita silhuettikuvia, joita kirjassa on julkaistu yli 40. Kirjaan on poimittu myös Emilin ”Maata ja Ilmaa”-teoksesta kokonaisia lausahduksia.
”Mikä o jääny, ni se on meijä kaunis kiälemme, se sulone Köyliim murre. Se jäi ninko Pelttarim pukinnahka kaaviin”.
Köyliist 19- teos tarjoaa monipuolisen kuvakerronnan kautta myös paljon kotiseutuaiheista tietoa. Lisämausteen ja askeleen kohti nykypäivää tuovat Säkylän seudun lukion oppilaiden kirjoitukset, miten he murteen kokevat ja miten nykynuoret vaihtavat ajatuksia.
Nuorten oma ”murre” on kolmikirjaimista. IDK tarkoittaa en tiedä (I don`t know) tai ILY (I love you). Kaikki lyhenteet eivät tule kuitenkaan englannin kielestä esimerkiksi EMT on kotoinen sanonta ”En mä tiiä”.
Kirjan pääosassa on kuitenkin Köyliön murteen sanasto, niiden selitykset ja sananparret. Köyliön murre on saanut viimeisten vuosisatojen aikana vaikutteita naapurimurteistaan, yleiskielestä ja jopa muista kielistä.
”Avvaa sanat reikelist” teoksen koonnut yhdeksän henkinen työryhmä ansaitsee ison kiitoksen. Köyliö-seuralle kiitokset kirjan kustantamisesta kaikkien kulttuurin ja sanan taitajien iloksi.
Ryhmässä työskentelivät Martti Erkkilä, Marita Holkeri, Pentti Laine, Simo Nummi, Liisa Nykänen, Pirkko Peltola, Susanna Salo-Kimppa, Ari Ståhlman ja Samuli Vahteristo.
Tekijäporukka pohti, että kotiseutukirjoille on oma suppea lukijakunta, mutta monipuolisen sisällön takia kirjasta otettiin 500 kappaleen painos. Sen uskotaan myös menevän kaupaksi, kunhan saadaan sana leviämään. Omaa työnsä jälkeä on vaikea satakuntalaisen kehua, mutta 200 sivuisen teoksen sisältö Köyliim murteel ”on piaruu parrei”.
Kirjaa on saatavana, ja lisätietoja asiasta löytyy Köyliö-seuran kotisivuilta.
Faktaa:
– 1 700 Köyliön murresanaa selityksineen
– 550 murresananpartta
– 160 murresutkausta Tuiskulan Kesäteatterin näytelmistä
– 134 valokuvaa
– 42 Emil Cedercreutzin silhuettia
Köyliist-kirjasarjan teoksiin (1-19) on tallennettuna yli 4 200 sivua kotiseututietoutta, ne muodostavat ”tiedon portaat” köyliöläiseen elämänmenoon kautta aikojen.
Teksti: Samuli Vahteristo
