Muutamat hieman mystisetkin laulujoutsenten kuolemantapaukset Sastamalassa viime päivinä hämmentävät ihmisiä. Lintuinfluenssa, heikko ravintotilanne, loukkaantumiset tai muutakin syitä voinee olla? Miksi juuri nyt kuolleita lintuja löydetään täällä useita?
Moni Vammalan seudulla liikkunut on havainnut runsaat, jopa satojen laulujoutsenten parvet muun muassa Tyrväänkylän seudun pelloilla tänä syksynä. Muutto etelämmäksi talven alta on linnuilla käynnissä. Joutsenilla muutto kestää niin pitkään kuin pelloilla ja järvien rantamatalikoissa riittää syötävää ennen järvien jääkannen muodostumista.
Kuolleiden joutsenten yhteydessä on puhuttu Liekoveden, Hartolankosken voimalaitoksen virrasta, jonne ajautuneet linnut eivät pääsisi pois, ajautuen ihan patoluukkuesteelle asti. Kovempaa virtausta vedessä ei ollut perjantaina 14.11 ainakaan silminnähden havaittavissa. Yksinäinen joutsen viipyili patoluukun esteen edessä, söikö se kenties siihen kerääntynyttä kasvillisuutta?
Lintu ui heti hieman kauemmaksi, kun utelias ihminen tuli muutaman metrin päähän padon yläpuolelle katsomaan. Kauempana rannalla makasi kuolleen oloinen toinen joutsen, linnun puoliso todennäköisesti. Se oli nostettu rannalle pelastajien toimesta pari tuntia aiemmin.
Tovin kuluttua paikalle saapui Karo Hult Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksestä, hänet oli Tampereelta hälytetty noutamaan rannalla makaavaa kuollutta lintua. Seuraavaksi saapui Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilökuntaa Vammalasta veneen kera, veneellä lähdettiin noutamaan padolla olevaa joutsenta. Lintu pakeni luonnollisesti, eikä sitä saatu isoon Pelastuslaitoksen haaviin, mutta rannalle päädyttyään se pääsi Karon rauhoittelevaan syliin ja siitä lopulta autoon.
Autoon päätyi myös silminnähden heikossa kunnossa oleva toinen lintu rannalta. Lintua noutamaan tullut Karo Hult oli varautunut saamansa puhelinsoiton mukaan vain yhden linnun pelastusoperaatioon ja oli liikkeellä pienellä henkilöautolla. Jotenkin sinne molemmat linnut kuitenkin mahtuivat. Myöhemmin selvinnee onko kyseessä lintuinfluenssa vai jokin muu syy.
Hartolankosken voimalaitoksen seudulla on lintujen kevät- ja syysmuuttoaikaan usein vilkasta. Joskus maasta katsoen näkee vaaratilanteita, kun linnut lentävät ruokailu- ja juomapaikkojen välillä. Pari kertaa olen saanut todistaa törmäystä voimalinjoihin, toisella kertaa lintu putosi törmäyksen jälkeen maahan. Tovin maassa tokkuroineen linnun matka kuitenkin jatkui.
Törmäyksistä johtoihin ei liene nyt kuitenkaan kyse näillä linnuilla. Voimattomuus lintujen jaloissa mietityttää, joutsen kun tarvitsee vesi- tai maakiitoradan juostessaan ilmaa siipien alle. Jos jalat ei syystä tai toisesta kanna, siipien alle ei saa nousuilmaakaan.
Nytkin vedessä pelastajiaan Hartolankoskella paennut joutsen räpiköi kyllä siivillään voimakkaastikin, mutta ei kuitenkaan noussut vedestä siivilleen. Halusiko se kenties kuitenkin jäädä ”kuolleen” puolisonsa luokse, linnut kun ovat tunnetusti yksiavioisia ja uskollisia toisilleen.
