Jo yli 10 vuotta on Stormin koulussa vietetty keväisin lasten taidonnäytteiden päivää, taidekahvilaa, jossa esille on ryhmitelty lukuvuoden varrelta eri luokkien ja päiväkotilasten piirustuksia ja askarteluja sekä käsitöitä. Taideteoksissa on käytetty monenlaisia tekniikoita, ja ryhmään aseteltuna ne näyttävät kaikki upeasti omanlaisiltaan.

“Ihan mahtavia taideteoksia, vaikka on pikkukoululaisten tekemiä. Ja niin monenlaisilla tekniikoilla tehty”, Kirsi Mustalahti ihasteli. Hän oli saapunut paikalle Ekojärvenmaasta lapsiystävän kutsumana ja oli taidekahvilassa ensimmäistä kertaa.

Lapsille taidekahvila on myös kavereiden kohtaamista, mutta kaverit saivat jäädä, sillä kuvaamataidon tuntien teosten edessä monelle lapselle kuului olevan tärkeää, että vanhempi yritti arvata, mikä on oman lapsen työ. Oikea valinta ihastutti ja hämmästytti lapsia, ja vanhemmalle puolestaan tuotti suurta mielihyvää, mikäli onnistui tuntemaan lapsensa kädenjäljen, lempivärin tai mieliaiheen. Tilaisuus vahvisti lapsen ja vanhemman kohtaamista.

Lapsille taidekahvila on siis mainio väylä päästä näyttämään taitojaan omien vanhempien ja sukulaisten lisäksi laajemmallekin yleisölle. Se mahdollistaa myös toisten vanhempien keskeisen kohtaamisen ja vahvistaa näin koulun yhteisöllisyyttä. Muistot taidekahvilasta ovat selvästi lämpimiä, sillä yleisön joukossa oli lukuisia jo Stormin koulun päättäneitä oppilaita.
Vanhempainyhdistyksen ja koulun välinen hyvä yhteistyö tuli esiin useammassakin puheenvuorossa osana onnistunutta tapahtumaa – ja onnistunutta varainkeruuta. Vanhempainyhdistys on osaltaan mahdollistamassa lasten luokkaretkitoiminnan.

Taidekahvilasta nimenomaan kahvilan tekee vanhempainyhdistyksen järjestämä kahvio, joka olikin tupaten täynnä heti kohta tilaisuuden alettua.

“Koululta laittoivat vanhemmille viestiä leipomuksista, ja hyvin niitä saatiinkin: nelisen sataa makeaa ja reilut sata suolaista herkkua”, kehui monipuolista herkkutarjontaa vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Niina Tommila.

“Ja meillä on täällä hyvin talkoolaisia. Eikä meidän tehtävänä ole kuin laittaa herkut esille, myydä ja pitää huolta, että aina on kahvia”, jatkoi vanhempainyhdistyksen Kaisa Saren, joka toimi kahvion vastuuhenkilönä.

Voisi ajatella, että taidekahvilan organisointi vaatisi koululta ja opettajilta suuria ponnisteluja, mutta tapahtumasta on Stormin koulussa jo monen vuoden kokemus.

“Henkilökunta tekee taidekahvilaa hyvällä mielellä, ja varsinaiseen rakentamiseen menee lasten kanssa viikko”, kertoi koulunjohtaja Leena Iso-Ketola-Ryyppä. “Ainoa stressinaihe on äänentoisto: Se miten jo 15 vuotta vanha tekniikka pelaa.”

Äänentoistoa tarvittiin lasten esityksissä, joita oli illan aikana kymmenkunta erilaista. Esityksiä toistettiin useampia kertoja. Puolelta ja tasatunnein juontajat esittelivät tulevat ohjelmanumerot, joita oli musisoinnista runonlausuntaan ja sketseistä akrobatiaesitykseen.

“Tuntui jännittävältä, mutta kivalta. Meidän esitys on eri kuin viime vuonna. Yhdessä keksimme liikkeet”, vastasi Ninni Lehtimäki toisten tyttöjen nyökkäillessä innokkaasti vieressä.

Musiikkiesityksissä oli yksinlaulua ja soitettiin selloa, viulua, huilua tai pianoa. Stormin koulun seitsemänjäseninen bändikerho Sastamalan musiikkiopiston Simo Rantasen ohjauksessa esiintyivät kaksi kertaa ja he esittivät Dingon kappaleen Levoton Tuhkimo.

Illan loppuhuipennuksena näytelmäkerho esitti Kati Juurikan ohjaamana Kaksi poikaa ja varis -koululaisnäytelmän, jonka käsikirjoitti Marko Vesterbacka Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuotta varten 2015, ja se esitettiin tuolloin muun muassa Stormin koulun kevätjuhlassa. Tarinassa pohditaan Poika ja varis -teoksen pojan piirteitä, kuten oikeassakin elämässä: Kuka on ollut Akseli Gallen-Kallelan mallina teosta tehdessä.

Käsikirjoittaja sai näytelmän nähdäkseen vasta seuraavana päivänä, ja lasten kertoman mukaan Marko Vesterbacka oli todennut: “Hyvä esitys, mutta en olisi muistanut, että tässä oli näin paljon kaikkea.”

“Ohjaaja Kati Juurikan näkemyksellisyys oli tehnyt varishahmosta yhden näytelmän henkilöistä. Variksen näyttelijä (Peppi Rakkolainen Lantulasta) teki riemastuttavan roolisuorituksen. Kaikki muutkin olivat harjoitelleet vuorosanat tarkasti, eläytyivät upeasti ja onnistuivat”, kehui Vesterbacka.

“Tapahtumana taidekahvila on hyvin lasten näköinen. Me olemme halunneet pitää taidekahvilan ohjelmaan osallistumisen kynnyksen matalana. Ihan viime tingassa saattavat lapset tulla esittelemään mahdollisia esityksiään. Näin kaikilla on mahdollisuus esiintyä, ja Stormista maailmalle lähtee rohkeampia ja puheliaampia oppilaita”, kertoi koulunjohtaja Leena Iso-Ketola-Ryyppä syystäkin ylpeänä onnistuneen taidekahvilaillan jälkeen.

Teksti ja kuvat: Sari Haavisto