Kesä on festereiden ja kesäjuhlien aikaa, mutta harva tulee miettineeksi, miten pahaa tuhoa esimerkiksi autosta heitetty tölkki voi eläimille ja luonnolle aiheuttaa.

Vaikka eläinten kuolemat juomatölkin takia ovat onneksi melko harvinaisia, haitta on yleinen ja tapaukset voitaisiin helposti estää. Ajattelemattomuus aiheuttaa täysin turhia onnettomuuksia.

”Viime kesänä asiakkaamme lehmä sairastui äkillisesti. Sen ruokahalu katosi, liikkuminen jäykistyi ja hengitys kävi raskaaksi. Eläinlääkäri aloitti hoidon, mutta lehmä kuoli muutaman päivän sisällä oireiden alkamisesta”, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan maatila-asiantuntija Mika Uotila.

Ennen onnettomuutta tilallinen oli kerännyt kymmenittäin tienvarteen viskottuja tölkkejä pelloiltaan. Epäilys siitä, että rehun sekaan joutuneen juomatölkin terävät palaset ovat repineet lehmän vatsan aiheuttaen pahoja vaurioita, ei jätä tilallista rauhaan.

Luontoon heitetyt tyhjät olut- tai limsatölkit eivät aina jää tien viereen, vaan ne voivat päätyä kauaskin. Tienpientareelle viskattu alumiinitölkki tarttuu tuulen tai aurauskaluston mukaan ja kulkeutuu pellon laitaan tai viljelyksiin. Siellä se kätkeytyy ruohikkoon ja voi jäädä huomaamatta.

Seuraavaksi koittaa rehunkorjuun aika: niittokone tai silppuri imaisee metallisen roskan sisäänsä silputen sen pieniksi paloiksi ja sekoittaen terävät sirpaleet heinän sekaan. Rehupaaliin tai säilörehun joukkoon päätyneitä metallinpalasia on lähes mahdoton erottaa ennen kuin vahinko on jo tapahtunut.

Laiduntava eläin ei erota ruohossa tai rehun seassa olevia sirpaleita syödessään. Erityisesti naudat syövät nopeasti ja pureskelevat ravintonsa vasta myöhemmin märehtiessään, jolloin terävät esineet voivat vaurioittaa niiden sisäelimiä.

Märehtijöiden neljä mahaa käsittelevät ravintoa päivien ajan, joten sisäelimiin päätynyt alumiinitölkin pala voi jäädä pyörimään elimistöön ja repiä kudoksia kerta toisensa jälkeen.

Lehmän keho ei kykene hajottamaan tai poistamaan vierasesinettä, vaan eläin alkaa yleensä oireilla vakavasti: sen ruokahalu katoaa, lehmä on kipeä, hengittää raskaasti ja muuttuu apaattiseksi. Monesti lopputuloksena on pysyvästi heikentynyt terveys tai eläimen kuolema.

Vaikka lehmän kuolema juomatölkin takia on onneksi melko harvinainen, haitta ei ole marginaalinen. Vuonna 2017 Suomen Maatalouden laskentakeskuksen (nykyinen Mtech) tekemässä kyselyssä 31 prosenttia vastanneista suomalaisista maitotilallisista kertoi menettäneensä ainakin yhden lehmän tienvarsille heitetyn tölkin aiheuttamien vaurioiden takia.

Lisäksi 37 prosenttia oli joutunut hoitamaan juomatölkkien sirpaleita nielleen lehmän sairautta. Peräti 76 prosenttia vastaajista kertoi löytäneensä tölkkejä pelloiltaan, ja 58 prosenttia oli havainnut alumiininsirpaleita joutuneen rehuun.

Moni tapaus jää todennäköisesti huomaamatta eikä päädy tilastoihin, sillä lehmiä avataan harvoin tarkemman kuolinsyyn selvittämiseksi. Yksikin terävä vierasesine voi riittää aiheuttamaan piilevän tulehduksen tai reikäisen vatsahaavan, joka heikentää eläimen yleiskuntoa ja voi johtaa kuolemaan.

Lehmälle pellolle päätyneen roskan, vaikkapa oluttölkin, aiheuttamat sisäelinvauriot merkitsevät kovaa kipua. Maatalousyrittäjälle vahinko on myös huomattava rahallinen menetys. Kivuista kärsivä lehmä syö huonosti, tuottaa maitoa tavallista vähemmän ja laihtuu. Vakavissa tapauksissa pitkä hoito tai äkillinen lopettaminen tuottavat eläinlääkärikuluja ja menetyksiä tuotannossa. Isku kohdistuu usein tilan tuottavimpiin yksilöihin, juuri niihin lehmiin, jotka syövät eniten ja siksi altistuvat laitumien roskille.

Sen lisäksi, että luontoon heitetyt jätteet paitsi aiheuttavat kärsimystä tuotantoeläimille, ne vahingoittavat myös villieläimiä. Silti tienpenkat ja levähdyspaikat täyttyvät kesäisin juomapakkauksista siinä missä muustakin roskasta.

Yksinkertaisilla arkisilla teoilla kuten jättämällä roskat heittämättä ja poimimalla ympäristöön päätyneitä jätteitä talteen, jokainen voi kantaa kortensa kekoon ja estää laiduntavien lehmien ja muiden eläinten kärsimyksen.