Kiikan kirkon kupeessa ulkosalla, sankarihautojen läheisyydessä on yhden miehen työpiste. Timo Suomisen vakaa käsi pitelee sivellintä ja muistolaatan pintaan tehty kaiverrus täyttyy hopeamaalilla.
”Tämäkin sankari on kaatunut nuorena. Kyllähän se pistää miettimään”, toteaa Suominen.
Hänen viime viikolla alkanut työrupeamansa kattaa kaikki Kiikan sankarihautojen kivet, jotka Suomen vuosien 1939–1945 sodissa menehtyneille on pystytetty. Lisäksi hän maalaa uudelleen kirjoituksen suureen ristinmuotoiseen muistomerkkiin.
Lions Club Kiikalla on iso rooli kivilaattojen ehostamisessa. Yhdistys on talkoovoimin pessyt ja puhdistanut ne, ristin sekä Karjalaan jääneiden muistomerkin ja rahoittanut kustannuksiltaan muutaman tuhannen euron urakkaa Jonsan säätiöltä saadulla tuella.
”Kaikkiaan ehostuu 157 kiveä. Varsinkin vuotuisten seppeleenlaskujen jälkeen on sankarihaudoista ja muistomerkistä tullut palautetta. Niissä olevia tekstejä oli vaikea nähdä, koska maali oli kulunut”, kertoo LC Kiikan aktiivi ja seurakuntapäättäjä Jukka Pusa.
Entinen mustanvärinen maali erottui punamustasta kivestä muutenkin huonommin kuin uusi hopeamaalipinta.
Yhdistyksen presidentti Unto Peltoniemi komppaa ja lisää, että LC Kiikalla on perinnettä sankarihautoihin liittyen, joten kunnostuksessa avittaminen oli selvä juttu. Lionsit ovat jouluisin tuoneet lyhdyt haudoille.
”Laattojen putsaaminen lumesta on ollut eräänlainen hartauden harjoitus ja kunnia-asia. Hiljaiseksi vetää, ei ole sanoja. Samanlaisia tunteita heräsi nytkin”, Pusa jatkaa.
Sastamalan seurakunnan pitkäaikaisten kausityöntekijöiden Tea Ala-Kokon ja Anne-Marjaana Lepistön mukaan sankarihautoja on kunnostettu viimeksi vuonna 2013, jolloin kivien tuet vaihdettiin toisenlaisiin, kukkaistutukset uusittiin ja haudoille tuotiin soraa.
”Hienoa, että nämä kivet ja muistomerkki saadaan arvoiseensa kuntoon. Niistä on tullut palautetta meidänkin korviimme”, Lepistö sanoo.
Kivimaalauksen ammattilainen Timo Suominen arvioi työnsä pitävän tekstit luettavina seuraavat 15 – 20 vuotta.
”Sitten tästä talkoohomman osuudesta vastaakin toivon mukaan jo seuraava sukupolvi”, Pusa tuumaa.
