Sastamalan Veden johto: “Mittava korjausvelka luo painetta maksujen korotuksille”

Sastamalan infrassa riittää korjattavaa pitkälle tulevaisuuteen. Sastamalan Vesi liikelaitoksen johtaja ja kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi on huolissaan ensi vuoden talousarvion kunnossapitomäärärahojen riittävyydestä. Arkistokuvassa Toukoniemi ja Marko Naskali työkohteessa kaupungin keskustassa.

Vesimaksut nousevat Sastamalassa. Sastamalan Veden johtokunta päätti taksojen korotuksista tiistaina.

Korotuksiin tuli kokouksessa lievennystä viranhaltijan alkuperäiseen esitykseen nähden. Veden perusmaksu ja käyttömaksu nousevat molemmat yhdeksän prosentin verran, kun alun perin niitä esitettiin korotettavaksi 11 %.

Sastamalan Veden tiedotustilaisuudessa kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi totesi päätöksen merkitsevän vesiliikelaitoksen ensi vuoden tulokseen miinusta, noin 150 000 euron alijäämää.

“Tuo summa on arvio, joka perustuu vuotuisten kulujen keskiarvoon. Jos joudumme esimerkiksi korjaamaan vesijohtovuotoja oletettua vähemmän, alijäämä on pienempi”, Sastamalan veden verkostopäällikkö Marko Naskali lisäsi.

Vastaavasti arvioitua suuremmat saneerauskulut kasvattavat myös alijäämää. Sastamalan Veden käyttöpäällikkö Petri Jääskeläisen mukaan tilastot todentavat vaihtelevuutta: vuonna 2024 putkirikkoja korjattiin 28, vuonna 2025 kahdeksan kappaletta ja kuluvan vuoden luku on 20.

Infran kunnossapitäminen ja vesimaksut liittyvät olennaisesti toisiinsa. Taksoja on viime vuosina korotettu useamman kerran, eikä suunta ole muuttumassa, sillä Vesihuoltolain mukaan vesiliikelaitosten on katettava kulut taksoillaan.

Ja pelkästään Sastamalan jätevesiverkostossa on Naskalin mukaan tällä hetkellä 50 kilometrin mitalta saneerattavaa, ja korjausvelkaisen putkiston määrä vain kasvaa.

Sastamalassa on vesijohtoverkostoa noin 700 kilometriä ja jätevesiverkostoa 500 kilometriä. Se tarkoittaa Tampereen jälkeen toiseksi laajinta verkostoa Pirkanmaalla. Sastamala on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu kunta. Veden käyttäjien määrä verkostokilometriä kohden on pieni väririkkaampiin kuntiin verrattuna.

“Sastamalassa on vähän asukkaita suhteessa verkoston laajuuteen, jolloin maksettavaa per asukas tulee enemmän”, Toukoniemi kiteytti.

Korjattavaa riittää

Tiedotustilaisuudessa kumottiin väitteet siitä, että Sastamalassa vesi olisi Suomen kalleinta. Halvimmasta päästäkään se ei tosin ole.

Vesihuoltolain uudistuminen kuluvana vuonna, investoinnit, saneeraukset ja tarvikkeiden hinnannousu ovat pakottaneet useat muutkin toimijat nostamaan maksuja.

Mitä mittavaan korjausvelkaan tulee – ei Sastamala ole ainoa samaisen haasteen kanssa kamppaileva kunta. Ensi vuoden loppuun mennessä kaikilla maan vesiliikelaitoksilla on oltava tehtynä omaisuuden hallintasuunnitelma.

“Useimmissa Suomen kunnissa vesi- ja viemäriverkostoa on rakennettu paljon 1970-80-luvuilla. Putkiston käyttöikä on noin 50 vuotta, eli korjattavaa riittää”, Naskali sanoi.

Toukoniemi korosti, että lopulta kyse on huolto- ja toimintavarmuudesta:

“Missä kunnossa meidän verkoston halutaan olevan? Miten kulut katetaan? Meillä on velvollisuus toimittaa ihmisille puhdasta vettä ja huolehtia jätevesistä.”

Sastamalan vesi saneeraa miljoonalla eurolla vuosittain. Marko Naskali toi esille, että summa pitäisi kolminkertaistaa, jotta korjausvelka saataisiin kurottua kiinni.

“Korjausvelan selättäminen 30 vuoden sisällä vaatii toimia. Jotain on pakko tehdä, jotta meillä on tulevaisuudessa toimiva verkosto”, hän totesi.

”Sastamala on maantieteellisesti laaja, harvaan asuttu kunta. Meillä on poikkeuksellisen iso vesi- ja viemäriverkosto ja siten myös iso korjausvelka”, tuumailivat Sastamalan Veden johtaja Kimmo Toukoniemi, käyttöpäällikkö Petri Jääskeläinen ja verkostopäällikkö Marko Naskali myös vastaavassa tilanteessa viime vuonna. Arkistokuva.

Vesimaksujen korotus kirpaisee

Tiedotustilaisuudessa nousi esille se, miten osalla kuntalaisista voi olla vaikea saada vesimaksuja maksettua jo nyt. Taksojen nousu pahentaa tilannetta.

Veden käytössä tinkiminenkään ei suurta apua tuo, kun perusmaksujakin nostetaan.

“Yleinen talous- ja työllisyystilanne ja energian hinnannousu vaikuttavat nekin. Osalla ihmisistä on vaikeaa selvitä vesilaskuista”, Naskali sanoi.

Kaiken edellä todetun valossa vesiliikelaitoksen on kuitenkin katettava kulunsa.

Kimmo Toukoniemi kannusti maksuvaikeuksia kohtaavia kuntalaisia ottamaan matalalla kynnyksellä ja ajoissa yhteyttä Sastamalan Veden asiakaspalveluun.

“Jos näyttää siltä, ettei pysty vesilaskua maksamaan, kannattaa reagoida asiaan ennen laskun eräpäivää. Asiakkaan kanssa voidaan tehdä maksusuunnitelma, jossa lasku jaetaan pienempiin osiin tai eräpäivää siirretään”, hän vinkkasi.

“Mikäli eräpäivä on jo mennyt, siirtyy lasku perintään, eikä Sastamalan Veden toimistolla voida enää auttaa”, Toukoniemi lisäsi.

Sastamalan kaupungin viestintämateriaaleissa on tämä kuva. Sen mukaan käyttövedestä saa pulittaa Sastamalaa enemmän muun muassa Nokialla, Pälkäneellä, Lempäälässä, Urjalassa, Kuhmoisissa, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Mutta perusmaksuja ei ole tässä grafiikassa huomioitu. Kimmo Toukoniemen mukaan per verkostokilometri, eli verkoston laajuus huomioiden, Sastamalan vesi ei ole muihin Pirkanmaan kuntiin verrattuna kallista. Taloudellisesti tiukilla olevaa vesilaskun maksajaa tämä ei kuitenkaan taida lohduttaa.

LUE myös:

Sastamalan Veden taksat nousevat, mutta esitettyä vähemmän – ratkaisu äänestytti johtokuntaa

Jätä kommentti