”Ymmärrätkö oikein, että meiltä pääsee toinenkin hevonen Kuninkuusraveihin?”
Jotakuinkin näin lausui Matti Koskinen tyttärelleen Liinalle viime viikolla, kun selvisi että heidän 10-vuotias suomenhevostammansa Aurotar juoksee viikonloppuna Seinäjoella vuoden 2020 Kuninkuusraveissa.
Kolme vuotta aiemmin ravikuninkaan titteliä tavoitteli Koskisten nyt jo edesmennyt Veeran Turo. Sen tie Kuninkuusraveihin oli suorastaan legendaarinen, sillä 15-vuotias Veetu juoksi kilpailussa viimeisellä mahdollisella hetkellä, kilpailuoikeutensa viimeisenä vuonna.
Koskiset tietävät, että monille on suuri kunnia-asia nähdä hevosensa juoksevan Kuninkuusraveissa. Siksi tuntuukin hämmentävältä, että he pääsevät todistamaan ihmettä jo toistamiseen.
”Ei ole ollenkaan sanottua, että niin käy tämän kokoiselle tallille kertaakaan.”
Koskisten liiteristä Sastamalan Kiikassa, Pirkanmaan ja Satakunnan rajamailla, tuli hevostalli 90-luvun loppupuolella. Syypää oli silloin teini-ikäinen Liina Koskinen, joka oli hevostyttö henkeen ja vereen.
”Liina polki ensin aamulla kouluun Kiikkaan, sieltä hevostallille Kiikoisiin ja illalla takaisin kotiin”, muistelee Matti, jolla oli aiempaa hevoskokemusta vain nuoruuden metsätöistä.
Talliin rakennettiin tyttären toiveesta kolme pilttuuta ja ensimmäisenä sinne muutti Manun Veto. Se ei ollut juoksija, mutta Veeran Turo oli. Viimeistään siinä vaiheessa syttyi Matinkin kilpailuvietti.
Pieni, mutta pippurinen
Pieni mutta pippurinen. Näillä sanoin voisi Aurotarta kuvata. Sekä pienhevoseksi että ravipuolelle kantakirjatun tamman säkäkorkeus on vain 146 senttimetriä, mutta pienen kokonsa vastineeksi sillä on äärimmäisen nopeat jalat.
Koskiset ovat kuulleet naljailua ponista hevosten joukossa, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Aurotar on laittanut alkuvuoden aikana ennätyksensä uusiksi ja on yksi Suomen nopeimmista tammoista lyhyellä matkalla. Tämän vuoden seitsemästä startistaan se on ollut vain kerran mitalisijojen ulkopuolella.
”Aurotar on hyvä lähtemään, se on erittäin nopea ja ravivarma. Tänä vuonna se ei ole laukannut kertaakaan”, listaa Liina Koskinen hoidokkinsa ominaisuuksia.
Kotioloissa haastattelua torkahdellen seuraava tamma on kuulemma kiltti, mutta tarpeen tullen temperamenttinen. Pomon ja laumanjohtajan elkeitä sillä on ollut varsasta saakka.
”On se toisaalta herkkäkin, ainakin mitä tulee pesuveden lämpötilaan. Jos meinaan pestä sitä liian kylmällä vedellä, se kyllä näyttää sen”, Liina naurahtaa.
Aurottaren vauhdista Liina ja Matti Koskinen saivat viitteitä jo viisi vuotta sitten hevosen juostessa Porin Satakunta Senior -kilpailussa. Sitä nopeampi oli vain Vitter, joka voitti ravikuninkuuden seuraavana vuonna.
Koskisten ja Aurottaren yhteinen matka tähän pisteeseen ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Toissa vuonna hevosta vaivasi mystinen virus, joka sotki sen veriarvot ja juoksun. Viime vuonna Aurotar kärsi jalkaongelmista.
”Kun jalan paranemisesta ei ollut varmuutta, yritettiin tamma saada kolme kertaa kantavaksi. Se vietti koko kesän laitumella – varsaa ei tullut, mutta kesän jälkeen ravi oli taas ihan normaalia. Hevonen sai terveen paperit, sitä alettiin ajaa ja tässä on lopputulos”, Liina kertaa vaiheita.
Sukutaulu ei ole huippujuoksijan tae, mutta Aurottaren kohdalla perimäkin on kunnossa. Sen isä Auraus oli yksi suomalaisista huippuravureista, joka menestysvuonnaan 2008 voitti niin Olympia-ajon, Erkon Pokaalin, Suur-Hollola -ajon kuin Suurmestaruudenkin. Kuninkuusraveissa se juoksi kolme kertaa. Aurottaren emä puolestaan on sastamalalaisen Antti Krapin kasvattama Ulvin Hovitar.
Aurottaren rattailla Kuninkuusraveissa nähdään porilainen Tuomo Ojanperä. Mies on tehnyt Koskisten kanssa yhteistyötä jo vuosia, ja hän ohjasti myös Veeran Turoa.
”Tuomo on ollut iso tekijä Aurottaren menestyksen taustalla. Hän on opettanut rata-ajoa varsasta saakka ja antanut tärkeitä vinkkejä matkan varrella. Toinen henkilö, jolle kuuluu kiitos, on kengittäjä Pertti Jankkari.”
Hyvän tunnelman kilpailu
Tulevalta viikonlopulta Liina ja Matti Koskinen odottavat ehjiä suorituksia. Aurotar ei kanna kupeillaan ennakkosuosikin viittaa, joten Seinäjoelle on hyvä lähteä ilman paineita.
Kuninkaaksi ja kuningattareksi kruunataan hevoset, jotka saavuttavat parhaan yhteisajan kahden päivän aikana ajetuissa kolmessa kilpailussa. Kilpailujen matkat ovat ensimmäisen päivän 2 100 metriä ja toisen päivän 1 609 ja 3 100 metriä.
Koskiset toivovat, että Aurotar juoksisi ehjän viikonlopun.
”Maili on tämän hetken vahvin matka, mutta kokonaiskilpailuun tietysti panostetaan”, Matti tuumii.
Lopputuloksesta riippumatta kisaviikonloppu on unohtumaton kokemus.
”Veetun kanssa käydystä kisasta on jäänyt mieleen hyvä yhteishenki. Tunnelma on todella hieno, kun kaikki kannustavat toisiaan”, Liina kiittelee.
